Tyhjästä on paha nyhjäistä Richard Dawkins

Maailman sadan tunnetuimman älykön listalla Noam Chomskyn ja Umberto Econ jälkeen kolmanneksi Prospect-lehden vuonna 2005 sijoittunut Richard Dawkins satuilee lukijoilleen ummet ja lammet kirjassaan” Jumalharha” (Terra cognita, 2007)! Richard onkin mitä mainion esimerkki silmänkääntäjästä, nykyajan puoskarista, joka myy kuulijoilleen ”jumalharha”-nimisestä psyykkisestä sairaudesta toipumiseen pelkkää älyllistä humpuukia! Dawkins kirjoittaa:

Mitä suurempi tilastollinen epätodennäköisyys on, sitä vähemmän uskottava selitys sattuma on: sitä epätodennäköinen tarkoittaa. Kuitenkin epätodennäköisyyden ongelman ratkaisuehdokkaat eivät ole, kuten virheellisesti annetaan ymmärtää, suunnittelu ja sattuma. Ne ovat suunnittelu ja luonnonvalinta. Sattuma ei ole ratkaisu elävissä eliöissä näkyviin korkeisiin epätodennäköisyyden tasoihin, eikä yksikään järkevä biologi esittäisi sellaista.

Tässä Dawkins sortuu puhtaaseen, poliitikkojen suosimaan äänestäjien huijaamiseen, jota he käyttävät kalastellessaan tyhjällä retoriikalla läpimenoon oikeuttavaa äänisaalista. Sanojen korvaaminen sellaisilla sanoilla, joita kuulijoiden korvat haluavat kuulla ja joilla kuulijoiden ajatukset johdetaan hämäystarkoituksessa toisaalle, on ikivanha kikka, jota Hitlerkin suosi sumeilematta.

Sanan sattuma synonyymejä ovat ainakin suomen kielessä tapahtumat, jotka ovat odottamattomia, ennalta-arvaamattomia, suunnittelemattomia, tarkoittamattomia ja aiheettomia. Sattuman vastakohtaa kuvaavat sanat ovat sanat odotettu, ennalta-arvattu, suunniteltu, tarkoitettu ja aiheellinen. Minkään näiden sattuman vastakohtaa ilmaisevan sanan vastakohta ei ainakaan suomen kielen sanakirjan mukaan ole luonnonvalinta, ei edes suunnittelun, kuten kaunopuheisesti väität. Tosin Englannissa saattaa vanhana sivistysvaltiona olla aivan erilainen sanakirja ja monipuolisempi sanasto kuin Suomessa, kuka tietää?

Hännellähän on kirja, hänen täytyy siis olla viisas!

Epätodennäköinen taas tarkoittaa kielessämme sitä, mikä ei ole todennäköistä eli hyvin perustein oikeaksi otaksuttu tai luultava, hyvin tai erittäin mahdollinen. Tilastollinen epätodennäköisyys ei siis sulje sattumaa pois, muutenhan joku fundamentalisti voisi saivarrellen väittää, että evoluutioteoria on odotettu, ennalta arvattu, suunniteltu, tarkoitettu ja vieläpä aiheellinen. Sattumahan on sana, joka selittää ja antaa synonyymeineen yksityiskohtaista sisältöä tapahtuneelle, jopa luonnonvalinnalle, vaikka sillä onkin niin huono kaiku korvissasi. Sen sijaan sana luonnonvalinta ei, kuten ei sattumakaan, taluta eteemme esimerkiksi auton salaperäistä syntyhetkeä. Koko väitteesi luonnonvalinnan totuudesta perustuu pelkästään ihmisten hämäämiseen sanoilla sekä uskolla tilastolliseen epätodennäköisyyteen, joka hajoaa kirjassasi esittämän kasautumisen voimalla:

Luonnonvalinta on kasautuva prosessi, joka hajottaa epätodennäköisyyden ongelman pieniksi paloiksi. Kukin pieni pala on hieman epätodennäköinen, mutta ei niin paljon, että se olisi mahdoton. Kun suuri määrä hieman epätodennäköisiä tapahtumia pinotaan sarjaksi, kasautumisen lopputuote on erittäin, erittäin epätodennäköinen, niin epätodennäköinen, että se on kaukana sattuman ulottumattomissa.

Selviämme elämän ainutlaatuisesta synnystä olettamalla erittäin suuren määrän planetaarisia mahdollisuuksia. Kun tämä käynnistävä onnenkantamoinen on hyväksytty – ja sen antrooppinen periaate mitä varmimmin tekee – luonnonvalinta ottaa ohjat; ja luonnonvalinta mitä painokkaimmin ei perustu onneen.

Monimutkaisuus syntyy luonnonvalinnasta, prosessista, joka tietojemme mukaan on ainoa, joka viime kädessä tuottaa monimutkaisuutta yksinkertaisuudesta. Luonnonvalinnan teoria on aidosti yksinkertainen. Niin on myös sen synty.

Tiede on yksi uskonnoista!

Dawkins siis väittää, että luonnonvalinta, evoluutio, tai ainakin lottovoitto, ellei jopa Eurojackpotin päävoitto on mahdollinen, jos vain jaksaa ruksailla pelikuponkeja riittävän monta miljardia valovuotta. Eli ennemmin tai myöhemmin päävoitto kilahtaa varmasti tilillesi, kunhan vain ”hyväksyt onnenkantamoisen” eli lottopallojen neitseellisen järjestäytymisen epätodennäköisesti haluamallasi tavalla riviin! Richard Dawkinsin mukaan tyhjästä on siis helppo nyhjäistä, kunhan vain ensin hyväksyy onnenkantamoisen, ilman satumaista onneahan evoluutioteoria romahtaisi kasaan!

Rautalangasta väännettynä Richard "ajattelee", että evoluutio on kuin maailmankaikkeuteen tyhjyydestä muodostuneita lottopalloja sattumanvaraisesti aina niin kauan suoltava lottokone, kunnes tyhjiä lottopalloja on niin paljon, että niistä lopulta muodostuu päävoitto...

Entä kuinka luonnonvalinta syntyi, tyhjästäkö, neitseellisesti? Kukaan ei ole koskaan kertonut, mikä on se laki maailmankaikkeudessa, josta evoluutio on johdettavissa, mikä on luonnonvalinnan matemaattinen kaava. Ja väitetään aivan yleisesti, että evoluutio on kehittymistä. Se kulkee kuin onnea täyteen lastattu tavarajuna kohti monimutkaisempia muotoja, joista ylivertaisesti monimutkaisin on nykyihminen. Ja samaan aikaan rata rappeutuu ja hajoaa. Aika kulkee kohti tuhoa ja kaaosta. Viimeistään ajan suunnan pitäisi herättää kysymys, miksi luonnonvalinnan juna kulkee väärään suuntaan, päin punaisia opastinvaloja.

Ihmisen älyllisen toiminnan evoluutio

Miksihän Dawkins ei toivo Darwinin ajatuksille naisesta (naisten kilpailu älykkäimmistä miehistä oli saanut miehen älykkyyden kehittymään seksuaalivalinnan kautta ”ylivertaiseksi” naiseen nähden) tai rodusta (valkoinen rotu on kaikkein kehittynein ihmisrotu - rodunjalostusoppi, eugeniikka eli rotuhygiena) yhtä suurta kansainvälistä menestystä kuin luonnonvalintateorialle? Immunisoihan Darwin natsit aika totaalisesti rodun suhteen. Jo se, että evoluutioteorian isä erehtyi karkeasti naisen ja rodun suhteen herättää epäilyksen, missä kaikessa muussa hän erehtyi!

YksityiskohtaisemminDawkinsin lumelääkkeestä voit lukea viereisiltä Case-erikoissivuilta