Ystäväni oli vähällä hukkua

Algoritmien viaton uhri Eliisa raukka

Ystäväni oli vähällä hukkua ja se paljastaa kuinka elämä kohtelee ihmistä epäreilusti jopa opeteltaessa uimaan. Veteen pulahtamiset eivät tuntuneet niin pahalta, koska uintiliikkeitä oli aluksi vain muutamia ja tarvittavat varusteet olivat halvat, ystäväni sanoi. Yhteenlaskettu totuus uintiliikkeiden määrästä ja varusteiden arvosta oli kuitenkin toinen. Summa oli hänelle järkytys.

Opetellakseni uimaan tajuan, että tarvitsisin uudet uimalasit, jopa muodikkaan uimapuvun sekä rantapyyhkeen. Kellukkeetkaan eivät olisi räpylöiden lisäksi pahaksi. Mikä parasta, kaikki on nykyisin verkkokauppayhtiöiden ansiosta erittäin, erittäin halpaa.

Verkkokauppayhtiöt ovat syntyneet ja kukoistavat ylikuluttamisen, kalliiden asuinneliöiden ja minimalismitrendien ajassa. Ihmiset haalivat tavaraa ja sitten haluavat päästä siitä eroon täyttääkseen kaappinsa uudella tavaralla. Kun kaapit pursuavat yli äyräiden, tilaa on tehtävä hinnalla millä hyvänsä.

Väitän, että kehityskulun seurauksena on hämärtynyt tavaran todellinen arvo. Minulla itselläni ainakin on: miksi maksaisin uuden hintaa, kun saman asian voi saada paljon halvemmalla? Pääni tuntuu menevän sekaisin. Minne katoaa 95 prosenttia varusteiden hinnasta, kun ne listaa nettikirpputoriin? Mikä on enää tavaran arvo? Onko millään arvoa?

Polkuhinnat houkuttelevat kuluttamaan enemmän ja saavat unohtamaan, että tavaran tuotantoon on käytetty iso määrä resursseja, aikaa ja rahaa. Suosittelen silti toimintatapaa jokaiselle, joka haluaa säästää rahaa. Tämä rahanarvoinen vinkki sisältää kuitenkin kaksi riskiä. Kun kirjautuu nettikirpputorille, on mahdollista, että tulee tuhlanneeksi paljon enemmän kuin alun perin suunnitteli. Liha on heikkoa, kun vastassa on toimiva algoritmi.

Vertaa: Helsingin Sanomat, Eliisa Aikkila, 22.11.2025 https://www.hs.fi/elama/art-2000011619645.html

Algoritmit heikon lihan kimpussa
Jos kulutushysterian uhrialttarilla vaikerteleva Eliisa Aikkila ottaa joskus jonkun vakuutuksen, on hänen ehdottomasti otettava sellainen vakuutus, jossa ei ole lainkaan omavastuuta! Eläähän hän elämänsäkin vailla minkäänlaista omavastuuta! Hän on tyyppiesimerkki ihmisestä, joka ei omaa lainkaan omia aivoja ja niistä kumpuavaa aivotoimintaa! Alkoholismi, huumekoukut, osto- ja keräilyhimo ja sarjamurhaajan uhriensa saalistaminen, tai vaaleissa psykopaatin piirteitä omaavien kansanedustajien äänestäminen, useimmat tv:n viihdeohjelmat ja olemattoman itsetunnon omaavien tai itsestään liikoja luulevien idioottien tähdittämä tosi tv, jopa muun muassa sellaiset alustatalousyhtiöt (= liiketoimintamalli, jossa digitaaliset alustat yhdistävät palveluiden tuottajia ja kuluttajia, mahdollistaen arvon luomisen ja vuorovaikutuksen niiden välillä) kuin Angry Birds, Wolt sekä Foodora ovat kaikki vain tunteettomien algoritmien heikkolihaiselle yksilölle aiheuttamia hetkellisiä mielenhäiriöitä!

Kuinka tällainen aivoiltaan läpeensä lahonnut yksilö saa tai yleensä voi toimia Helsingin Sanomien toimittajana ja suoltaa kaltaistansa paskaa lukijoilleen???

Paitsi jos lukijatkin lehden toimitusta myöten ovat kaikki pahantahtoisten ja ahneiden alkoritmien orjuuttamia.... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti