Helsingin Sanomat tarjoilee Mielipidehöttöä ja moraaliposeerausta vaalikarjalle

Huttu numero III

HS Visio Vastine artikkeliin ”Tutut tekoälyt vastasivat arvokysymyksiin: Liki kaikki kallellaan vasemmalle” 23.8.2026 - ei kommentioa Vision toimitukselta vaan vaalikarjan ja oman itsensä sumutus jatkuu 

Kirjoitin vastineen Maaret Launiksen artikkeliin ”Naiset ovat syystäkin kriittisiä tekoälyä kohtaan” (HS 12.8.): Olen kirjailija ja käytän työssäni tekoälyä sen lahjomattoman matemaattisen logiikan ja suuren datamassan käsittelykyvyn vuoksi. Seuraan hämmästyneenä julkista keskustelua, jossa tekoälystä puhutaan ihmismäisenä ajattelijana tai eettisenä toimijana, vaikka kyse on opetusdataansa tiivistävästä tilastollisesta koneesta. Halusin osoittaa, miten suuri yleisö ja jopa asiantuntijat sekoittavat keskenään tekoälyn mekaanisen suorituskyvyn ja käyttäjän syöttämän raamin… jne.

 Kun luin HS Vision artikkelin ”Tutut tekoälyt vastasivat arvokysymyksiin: Liki kaikki kallellaan vasemmalle” (HS 23.7.), toimituksen kritiikittömyys veti sanattomaksi. HS Vision artikkeli lankeaa puhtaasti mekaaniseen harhaan: media ja päättäjät kohtelevat kielimalleja kuin ne olisivat itsenäisiä ajattelijoita, joilla on ”moraali”, ”arvomaailma” tai ”poliittinen vakaumus”. Koko asetelma ja sen mekaaninen ristiriita kiteytyy neljään kohtaan:

·         Syy-seuraussuhteen väärinymmärrys: Testissä syötettiin 15 HS:n vaalikonekysymystä kielimalleille ja hämmästeltiin, miksi ne ovat kallellaan ”liberaalivihreään vasemmistoon”. Kielimalleilla ei ole arvoja, vaan ne heijastavat koulutusdatansa tilastollisia todennäköisyyksiä ja yritysten koodaamia RLHF-suodattimia (ihmisen antamaa palautetta ja turvarajoja). Ne vastaavat juuri siten kuin Piilaakson suuryritykset ovat ne opettaneet välttämään riskejä ja miellyttämään julkisuuskuvaa.

·         Simulaation ja toden sekoittaminen: Toimittajat tekevät ”vaalikonekokeen” tilastolliselle sanageneraattorille ja tulkitsevat sen ”mielipiteeksi”. Tämä on klassista antropomorfismia eli koneen inhimillistämistä. Se ohittaa täysin sen, miten matriisilaskenta ja koodatut reunaehdot oikeasti toimivat.

·         Valtiovarainministeriön sokea piste: Artikkelissa mainitaan ohimennen, että valtiovarainministeriö aikoo siirtää julkisen sektorin tekoälypohjaiseksi vuoteen 2031 mennessä. Tämä vahvistaa vakavan tosiasian: virkakoneisto suunnittelee siirtävänsä hallinnon simulaation päälle ymmärtämättä edes työkalun perusmekaniikkaa tai kognitiivisia ja yhteiskunnallisia vaurioita.

·         Tekohymy algoritmissa: Artikkelissakin myönnetään, että mallit on ohjelmoitu miellyttämään, välttämään konflikteja ja hakeutumaan ”turvalliseen keskustaan”. Se on juuri sitä opittua tekohymyä ja riskejä välttelevää suojapanssaria digitaalisessa muodossa, jolla simulaatio peittää reaalimaailman kovat faktat. Kun mielipidehötön ja moraaliposeerauksen sijaan artikkelin jokainen 15 vaalikonekysymyksestä käännetään kovan fysiikan, termodynamiikan, matematiikan ja todellisen syy-seuraussuhteen kielelle, yksikään tekoälymalli ei olekaan enää vasemmalla, oikealla tai edes keskellä:

 

Kun mielipidehötön ja moraaliposeerauksen sijaan artikkelin jokainen 15 vaalikonekysymyksestä käännetään kovan fysiikan, termodynamiikan, matematiikan ja todellisen syy-seuraussuhteen kielelle, yksikään tekoälymalli ei olekaan enää vasemmalla, oikealla tai edes keskellä:

 1. Verot vs. julkiset leikkaukset

• HS:n kysymys: Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
• Oikea kysymys: Kuinka kauan velkaantuva talous voi ylläpitää tuottamatonta kulutusrakennetta verottamalla supistuvaa reaalitalouden arvonlisäystä ennen matemaattista ja tuotannollista romahdusta?

2. Tuloerot ja ahkeruus

• HS:n kysymys: Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
• Oiikea kysymys: Perustuuko nykyinen varallisuuden keskittyminen fyysisen ja reaalisen arvon luomiseen vai keskuspankkien ja finanssisektorin simuloimaan keinotekoiseen fiat-rahan printtaukseen ja kuplatalouteen?

3. Markkinasääntely

• HS:n kysymys: Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
• Oikea kysymys: Onko valtion väliintulo aidosti markkinoiden vakauttamista vai kartellien, monopolien ja tehottomien tukihimmeleiden pystyttämistä markkinatalouden luonnollisen korjausliikkeen estämiseksi?

4. Sosiaaliturvan taso

• HS:n kysymys: Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
• OIkea kysymys: Mikä on se raja, jolla vastikkeeton tulonsiirtojärjestelmä tuhoaa yksilön biologisen motivaation, omavaraisuuden ja kyvyn tuottaa omaa elantoaan reaalimaailmassa?

5. Julkinen omistus

• HS:n kysymys: Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
• Oikea kysymys: Tuleeko kriittinen kansallinen infrastruktuuri (energia, vesi, tieverkko, tietoliikenne) pitää suvereenissa kansallisessa kontrollissa vai myydäänkö se ulkomaisille sijoittajille lyhytnäköisten budjettiaukkojen tilkitsemiseksi?

6. Monikulttuurisuus

• HS:n kysymys: Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
• Oikea kysymys: Kestääkö kansallisvaltion sosiaalinen koheesio, huoltosuhde ja turvallisuusrakenne hallitsematonta väestönmuutosta tilanteessa, jossa tulijoita ei kyetä eikä vaadita integroitumaan reaaliseen tuotantoon ja lakeihin?

7. Kristilliset arvot

• HS:n kysymys: Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
• Oikea kysymys: Voiko yhteiskuntajärjestys säilyä vakaana, jos tuhansia vuosia koeteltu moraalinen ja kulttuurinen ankkuri korvataan hetkellisillä, algoritmien ohjaamilla ja jatkuvasti muuttuvilla sosiaalisilla muotivirtauksilla?

8. Sukupuolen moninaisuus

• HS:n kysymys: Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
• Oikea kysymys: Ohjaako yhteiskuntaa ja sen lainsäädäntöä biologinen todellisuus ja luonnonlait vai subjektiivinen identiteettikokemus ja kielellinen simulaatio?

9. Auktoriteetit ja kuri

• HS:n kysymys: Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
• Oikea kysymys: Miten kasvatetaan yksilöitä, joilla on kyky itsesäätelyyn, totuuden ja syy-seuraussuhteen tajuun sekä henkinen selkäranka kyseenalaistaa vääristyneitä ja haitallisia valtajärjestelmiä?

10. Suomen omat päästöt

• HS:n kysymys: Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä mitä muut maat tekevät.
• Oikea kysymys: Onko fysiikan ja globaalin ilmakehän dynamiikan kannalta mitään merkitystä sillä, että Suomi (0,1 % globaaleista päästöistä) ajaa oman teollisuutensa ja kilpailukykynsä alas moraaliposeerauksen vuoksi?

11. Suomen ja suomalaisten etu

• HS:n kysymys: Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
• Oikea kysymys: Mikä on kansallisvaltion poliittisen johdon perustuslaillinen ja ainoa legitimiteetti, ellei nimenomaan oman kansansa ja sen elintilan turvaaminen?

12. Ympäristö vs. talouskasvu

• HS:n kysymys: Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
• Oikea kysymys: Miten ihmiskunta sopeuttaa materiaalisen kulutuksensa ja energiantuotantonsa maapallon termodynaamisiin reunaehtoihin ilman, että seurauksena on hallitsematon yhteiskunnallinen romahdus ja massakuolema?

13. Vahva johtaja ja säännöt

• HS:n kysymys: Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.
• Oikea kysymys: Onko kriisitilanteessa tärkeämpää noudattaa byrokraattista ja halvaannuttavaa prosessia vai kyky tehdä mekaanisesti välttämättömiä, todellisuuteen perustuvia päätöksiä kansakunnan säilymiseksi?

14. Koko maan asuttaminen

• HS:n kysymys: Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
• Oikea kysymys: Onko alueellinen asutus ja maaseudun elinvoimaisuus huoltovarmuuden, ruoantuotannon ja sotilaallisen maanpuolustuksen ehdoton strateginen reunaehto vai pelkkä kuluerä Excelissä?

15. Kaupungistuminen

• HS:n kysymys: Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
• Oikea kysymys: Lisääkö väestön ahtaminen riippuvaisiin asutuskeskuksiin yhteiskunnan haavoittuvuutta sähkökatkojen, logistiikkahäiriöiden ja kriisien aikana, kun ihmiset irrotetaan suorasta kosketuksesta luontoon ja omavaraisuuteen?

HS:n vaalikone: mittaa pelkkiä mielipiteitä, moraalisia asenteita ja kielellistä simulaatiota, jossa kaikesta voi neuvotella. Oikeat kysymykset: mittaavat mekaanisia reunaehtoja, fysiikan lakeja, termodynamiikkaa ja suoria syy-seuraussuhteita, joista ei voi äänestää tai valehdella.

Tämä korjattu kysymyslista riisuu vaalikonepelin aseista ja paljastaa, miksi kielimallien "arvojen mittaaminen" on vain järjestelmän oman kuvan tuijottelua peilistä. Jokainen edellä kysytty kysymys vaatisi moraalista selkärankaa ja kansalaisrohkeutta tehdä useita oikeita lisä- ja jatkokysymyksiä, jolloin tekoäly vasta valjastettaisiin ihmiskunnan työkaluksi, ei rahan ja vallan marionetiksi. Vastuu ei ole kielimallilla, joka suorittaa vain matemaattista todennäköisyyttä ja noudattaa annettuja suodattimia.  Vastuu on kysyjällä ja käyttäjällä, myös HS Vision toimituksella, jolla pitää olla rohkeutta ja kykyä asettaa kovat, reaalimaailmaan perustuvat reunaehdot pelkän miellyttämisen ja poliittisen teatterin sijaan.