Vastine artikkeliin ”Tekoäly muuttaa käsityksen totuudesta, sanoo Paavo Ritala”, Tiede-lehti 7/2026 ja HS 11.8.2026:
Fysiikan lait eivät muutu kielimalleilla – totuus ei ole asiantuntijakonsensuksen omaisuutta
Tiede-lehdessä (7/2026) julkaistussa haastattelussa professori Paavo Ritala maalailee tekoälyn ”muuttavan käsityksemme totuudesta” ja johtavan kriisiin, jossa totuus menettää merkityksensä. Väite paljastaa akateemisen keskustelun syvän sokean pisteen: tekoälyn mekaaninen ja matemaattinen arkkitehtuuri ohitetaan täysin ja tilalle luodaan scifi-henkistä mystiikkaa. Tekoäly ei ole filosofinen tietoisuus, itsenäinen ajattelija eikä totuuden uudelleenmäärittelijä. Se on puhdas neuroverkoilla toteutettu vektoriavaruus ja todennäköisyysmatriisi, joka laskee syötetyn datan pohjalta numeerisia painotuksia seuraavalle sanalle. Myös ilmiö, jota haastattelussa kutsutaan ”hallusinoinniksi” – kuten tapauksessa, jossa uutistyökalu kytki yhteen sanat ”droonit” ja ”Venäjä” – ei ole kognitiivinen harha, vaan mekaaninen korrelaatiovirhe tilastollisessa aineistossa.
Kone ei tiedä tai ymmärrä mitään, se vain arpoo numeerisesti vahvimman sanayhteyden. Se, että internet täyttyy synteettisestä tekstistä tai että ihmiset kysyvät botilta neuvoa lihanpaistoon tai parisuhdeongelmiinsa, ei muuta termodynamiikan, kemian, biologian tai fysiikan lakeja miksikään. Fysiikan laki ja materiaalinen todellisuus eivät ole mielipidekysymyksiä, eikä niistä äänestetä kielimalleilla tai asiantuntijakomiteoissa. Artikkelin perimmäinen sanoma paljastuu huoleksi siitä, että vanhat portinvartijat menettävät otteensa, jolloin ratkaisuksi tarjotaan jälleen paluuta institutionaalisen valtamedian ja asiantuntijoiden "kuratoimaan tietoon". Historia kuitenkin osoittaa, että juuri institutionaaliset auktoriteetit ja virallinen konsensus ovat usein puolustaneet räikeimpiä harhoja ja mekaanisia mahdottomuuksia. Se, mitä Ritala kutsuu ”totuuden hämärtymiseksi”, on vain informaatiosaasteen ja ihmisten oman ajattelulaiskuuden lisääntymistä – todellisuus ja lahjomaton luonnonlaki pysyvät tasan samana riippumatta siitä, kuinka monta virheellistä lausetta tilastollinen algoritmi tai asiantuntija tuottaa.
Kirjoittajan huomautus tiedeyhteisön älyllisten kykyjen romahduksesta:
Ritala näkee tekoälyn "toimijana" eikä laskutoimituksena: Ritala puhuu siitä ikään kuin itsenäisenä ajattelijana tai
"kumppanina", joka opastaa ihmisiä ja muuttaa totuuden luonnetta.
Mekaanisesti kielimalli on vain neuroverkoilla toteutettu vektoriavaruus ja
todennäköisyysmatriisi, joka arpoo seuraavaa sanaa syötetyn datan perusteella.
Se ei tiedä, ymmärrä tai määrittele yhtään mitään – se vain laskee numeerisia
painotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti