Erehtymättömän Raamatun valheet (näin sinua on kusetettu ja kusetetaan edelleen)

Tiedätkö sinä mitä Raamatussa lukee? Oletko itse lukenut Raamatun? Vai perustuuko tietosi Raamatun sisällöstä siihen, mitä sinulle on kerrottu Raamatun sisältävän? Luotatko näiden yleensä hillitysti käyttäytyvien ja kunnioitettujen uskonnonopettajien ja uskonmiesten kertomuksiin? Vai pidätkö niitä satuina? Ulla-Maria Arola, Timo Kouki, Miikka ja Tapani Ruokanen sementoivatkin kristittyjen Herran sanan totuudeksi uskonnon oppikirjassa ”Uskonto ja maailmankatsomus”:

Uskonnon pyhien kirjoitusten ajatellaan syntyneen jumalallisen innoituksen (inspiraation) hetkinä Jumalan suoran sanelun muistinmerkinnöiksi. Siksi näin syntyneitä pyhiä kirjoituksia pidetään erehtymättöminä. (AKRR, Um)

Eikä kirjoituksia voi lukea pelkästään niin kuin ne on kirjoitettu, vaan Raamatunlukijain Liiton "Kysy Raamatusta" palstan koordinaattori rovasti Reijo Huuskonen kertoo kirjoittajalle sähköpostissaan:

Aluksi on hyvä todeta, että asenteet Raamatun kirjoitettua sanaa ja sanomaa kohtaan voisi karkeasti ottaen jakaa kahtia. Ensinnä ovat ne, jotka ennakkoon asettuvat sanan yläpuolelle, ovat kriittisiä ja usein ylimielisiä, tarkoituksena löytää epäjohdonmukaisuuksia ja virheitä. Toinen asenne on asettua sanan alapuolelle, antaa sanan myös tutkia itseä. 

Kuvittele, jos osaat! Olet hakenut pankista asuntolainan ja lukenut lainaehdot tarkasti. Sitten pankista tulee kirje, joka kertoo, että pankki on päättänyt asettua lainaehtojen alapuolelle ja lainaehdot ovat nyt muuttuneet – lainankorko on nyt moninkertainen aiempaan verrattuna! Onko sinulla minkäänlaisia mahdollisuuksia valittaa muuttuneista lainaehdoista, jos lainaehdot itse niin päättävät? Tämä rovasti Huuskosen vastaus on kuin kopio kirkon oman keskiaikaisen tuomioistuinlaitoksen, inkvisition menetelmistä? Jos kädet sidottuna sinut heitetään veteen ja hukut, olet syytön, mutta jos kellut, olet syyllinen! Kirjanen Kuivan Autiomaan Tappajademoni kerii auki Raamatun valheet ja tuo päivänvaloon ”kyykäärmeitten sikiöiden” (Jeesuksen käyttämä nimitys juutalaisten uskonnollisesta eliitistä, Matt.12:34) kansanjoukoille luritteleman sadun: 

...että ihmiset heitä katselisivat

"Kirkon istuimella istuvat uskonoppineet ja uskonnonopettajat, kirkonpalvelijat, papit ja piispat. Sen tähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee. He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa. Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät kaapunsa koreiksi ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa menoissa, ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä Herran palvelija'. (Matt.23:2–7) 

Raamatun erehtymättömyydestä, rovasti Huuskosen mainostamasta sanan itsensä totuudellisuudesta ja kristittyjen uskon aiheuttamasta aivovauriosta saa yksiselitteisen käsityksen siitä 1) historiallisesta tosiasiasta että, Herodes kuoli vuonna 4 eKr., siis jo 4 vuotta ennen Jeesuksen syntymää ja määräämänsä Betlehemin viattomien lasten massamurhaa. Ja Quirinius, Syyrian maaherra, jonka piti olla virassaan yhtä aikaa Herodes kanssa silloin kun Jeesus syntyi, asetettiin virkaansa vasta 10 vuotta myöhemmin kuin Herodes kuoli, vuonna 6 jKr.  Luukkaan evankeliumihan väittää Jeesuksen syntyessä Quirinuksen olleen Syyrian maaherran (Luuk.2:2) ja Herodes (73 eaa. – 4 eaa.) Juudean kuningas (Matt.2:3). Väestönlaskenta/verollepano tapahtui tosiasiassa vuonna 6 jaa. Keisari Augustuksen aikaan Rooman valtakunnassa ei toteutettu koko valtakuntaa koskevaa verollepanoa. Roomalainen väestölaskenta ei myöskään edellyttänyt ihmisten matkustavan kodeistaan kaukana oleviin esi-isiensä maihin. Joosef ja hänen perheensä asuivat Galileassa, eikä Juudean väestölaskenta olisi näin koskenut heitä.

Saru viattomien lasten massamurhsta

Ja taru Joosefin ja Marian verollepanomatkasta on ilman vääriä vuosilukuja muutenkin mahdoton. Viimeisillään raskaana oleva, aasilla ratsastava viimeisillään raskaana oleva Maria pystyy etenemään välipaloineen, juoma-, levähdys- ja huoltotaukoineen korkeintaan 2–3 kilometriä tunnissa (joka sekin olisi ollut kyseisessä, huomattavia korkeusvaihteluja sisältävässä maastossa, erinomainen saavutus), jos pystyy raskauden viime päivinä ylipäätään etenemään lainkaan! Nykypäivänähän jo 15 kilometrin päivittäistä vaellusta (3–4 km/h taukoineen) pidetään varusteitaan kantavalle hyväkuntoiselle miehelle asiallisena saavutuksena. Aasin maksimi matkanopeushan ilman kantamuksia on puolestaan kolme (3) kilometriä tunnissa ((tätäkään viimeisillään raskaana olevan naisen etenemisnopeuden ohella, Matteus ei valheita sepittäessään osannut huomioida). Ja olisiko yksi aasi edes riittänyt kantamaan Mariaa ja Joosefin tarvikkeita, sillä aasin jatkuva päivittäinen maksimi kantokyky on 40–60 kg eli suunnilleen saman verran kuin Marian henkilökohtainen paino? Maria ja Joosef olisivat tarvinneet matkalla ainakin saman painon verran erilaisia "retkeilytarvikkeita", kuten soputeltan, retkipatjoja ja ruuan tekovälineitä. Entä miten he täydensivät mukanaan olevia vesileilejä ja retkimuonaa myös aasille? Yhdensuuntaiseen matkaan Nasaretista ja Betlehemiin olisi pyhältä perheeltä mennyt 7 kilometrin päivävauhdilla vähintään (1) kuukausi ellei jopa kaksi (2) kuukautta eli 30–60 päivää, mahdollisesti reilusti enemmän!

Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien sisältämät paikkaansa pitämättömyydet Herodeksen elämästä ja Quirinuksen toiminnasta murskaavatkin pölyksi evankelistojen Jeesuksen syntymäkertomuksen joka ikistä koristetta myöten, jouluseimin, itämään tietäjät, taivaallisen sotilasparaatin ja Raaman viattomien poikalapsosten verikekkerit, sekä kaikki jeesukseen liitetyt messiasennustukset ja herättää kysymyksen: Kuka Jeesus oikein oli ja mitä hän oikein teki maan päällä?   

 2) Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien sisältämät karkeat perättömyydet Herodeksen elämästä ja Quirinuksen toiminnasta pirstovat säleiksi koko kristinuskon perustan sillä Messiaan piti sekä Vanhan testamentin profeettojen kirjoitusten mukaan, että kristinuskon kaikkein keskeisimmän opinkappaleen mukaan syntyä Betlehemissä. Jesajan kirjan lukuja 52 ja 53 kristittyjen keskuudessa pidetään yhtenä edustuskelpoisempana Messias-profetiana:

rakkauden enkeli + AR-15

Katso, minun palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva. Niin kuin monet kauhistuivat häntä - sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo - niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat, hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa. Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu, sen he saavat nähdä, mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat havaita. Hän kasvoi Herran edessä niin kuin vesa, niin kuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.  Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä. Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa. Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa. Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. Sen tähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta. (Jes.52:13–15, 53:2–12)

Evankelistat Matteus, Markus ja Luukas yrittivät kyllä keksiä valheen perään aina uuden valheen osoittaakseen Jeesuksen syntyneen Betlehemissä, muuta he eivät onnistuneet osoittamaan Jesajan profetian kertovan Nasaretilaisesta, vaikka Jeesuksen serkku Johannes kirjoitti omassa ilosanomassaan:

Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Betlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?" (Joh.7:42)

Matteus, Markus tai Luukas eivät mainitsekaan ilosanomissaan Jesajan 52 luvun jakeissa 13-15 ja 53 luvun jakeissa 2-12 profetoimasta "kipujen miehestä", "sairauden tuttavasta", "ylenkatsotusta", Herran pahoin runtelemasta", "sairauden tuttavasta", "rikkaan tykö tulleesta", "joukkohaudasta jumalattomien kanssa", "Jeesuksen jälkeläisistä" tai vaikkapa "saaliinjaostaväkevien kanssa" sanallakaan. Evankelistoille sekä Paavalille ja muille apostoleille riitti, kun he hokivat kuin mielenvikaiset Jeesuksen olevan ja olleen luvattu Messias!

Saatana menossa Herran bileisiin

3) Raamatussa Jobin kirjassa kerrotaan Saatanan viettävän aikaa, chillailevan Jumalan poikien joukossa, eikä suinkaan pahan teossa maan päälle ihmisten joukkoon karkotettuna (kuten kristityt uskottelevat - Jes.14:12), vaan tämän taivaallisessa valtakunnassa!

eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa (Job.1:6, 2:1)

4) Raamatussa Eedenissä tapahtuneessa syntiinlankeemuskertomuksessa on hyvin outo "käännösvirhe" tai alkuperäistekstin tahallinen muuntelu. Ellei Raamatun muunneltu teksti jopa täytä kaikkia salailun tuntomerkkejä! E.W. Bullingerin (15.12.1837 - 6.6.1913), anglikaanisen papin ja raamatuntutkijan jättiläistyö, ”The Companion Bible” kertoo, että sana ”käärme” on alkuperäisessä hepreankielisessä versiossa ”nachash”, joka puolestaan on englanniksi käännettynä ”a shining one”. Ja "nachash" sanaa käytetään Vanhassa testamentissa synonyyminä (4Moos.21:6,9, 5Moos.8:15, Jes.6:2) sanalle ”serafi” (seraphim). Sana "serafi" tarkoittaa palavaa tulta tai syyttäjää. Serafit (seraphim) ovat kristinuskossa esiintyviä enkelihahmoja. Nimi serafi tarkoittaa palavaa tulta tai syyttäjää. Ne mainitaan Raamatussa nimeltä siis muun muassa Jesajan kirjassa 6:2. Serafeilla on kuvauksien mukaan kuusi siipeä, joista neljällä ne suojautuvat Jumalan kirkkaudelta ja kahdella lentävät. Serafien ainoana tehtävänä on ylistää Jumalaa. Serafeja on pidetty rakkauden, valon ja tulen enkeleinä.

Eevan vitellyt rakkauden enkeli - serafi

Raamatun suomenkielinen käännös sanasta "kavalin" (Moos.3:1) antaa valheellisen kuvan tapahtumista Eedenin Hyvän- ja pahantiedon puun juurella, sillä hebreankielinen alkuperäistekstihän (”The Companion Bible”, Genesis 3:1) kertoo käärmeen ollen serafi, ("Nachash "Shining One") ja käärmeen eli suloisen enkelihahmon olleen viisaampi (more wise [smart, subtle], 'ערום') kuin muut kedolla majailleet eläimet, ei suinkaan kavalin! Jahve Herra siis asetti Eedeniin muita viisaamman enkelihahmon väijymään Eevaa! Raamatun teksti sanaa "kavalin" käytetään myös synonyyminä muun muassa sanoille "ovela", "viekas" ja "älykäs"! Eli Raamatun mukaan Eevaa ei suinkaan vietellyt kavala käärme, vaan muita älykkäämpi rakkauden enkeli, serafi!

5) Myös 2. Mooseksen kirjassa (2Moos.1–12) sisältyvässä kertomuksessa israelilaisten orjuudesta Egyptissä Mooses sanoo kansalle:

"Muistakaa tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä; sillä Herra vei teidät sieltä pois väkevällä kädellä.

Mutta ensinnäkin 1) israelilaiset eivät olleetkaan orjia, vaan he vain tekevät "orjien" työtä, mikä tarkoittaa ruumiillista työtä.

Ja farao antoi sinä päivänä käskyn kansan työnteettäjille ja päällysmiehille, sanoen: ”Älkää enää antako kansalle olkia tiilien tekemistä varten niin kuin ennen; he menkööt itse ja kootkoot itselleen oljet (2Moos.5:6)

Toisekseen israelilaiset asuvat yhä faaraon Josefin elinaikana heille antamassa Goosenin maakunnassa, Egyptin parhaassa osassa (1Moos.47:6). Sen lisäksi heillä on ainakin Raamatun mukaan faaraon käskyn perusteella vielä hallussaan runsaasti maaomaisuutta Ramseksen maakunnassa (1Moos.47:11) sekä suuria karjalaumoja (2Moos.12:38). Israelilaisten asuinpaikka ei ollut siis suinkaan mikään ghetto vaan maan paras osa ja heillä oli ilmeisen hyvin suuri omaisuus. Sitä paitsi 2) israelilaisten luona, heidän kodeissaan, asui Raamatun mukaan varakkaita perheitä, vaimoja (2Moos.3:22), sillä lähettäessään Mooseksen esikoisten murhayön jälkeisenä aamuna johdattamaan kansansa vapauteen, Herra Demoni neuvoo Moosesta sanomaan valituille:

Egyptin esikoisten massamurha

jokainen vaimo on pyytävä naapuriltaan ja luonaan majailevalta vaimolta hopea- ja kultakaluja ja vaatteita. Niihin te puette poikanne ja tyttärenne ja viette ne saaliina egyptiläisiltä (2Moos.3:22)

Ja kolmanneksi myöhemmin Siinain erämaassa valitut aloittavat napinan saatuaan tarpeeksi jatkuvasta veden, ruuan puutteesta:

”Voi jospa meillä olisi lihaa syödäksemme! Me muistelemme kaloja, joita söimme Egyptissä ilmaiseksi, kurkkuja, meloneja, ruoholaukkaa, sipulia ja kynsilaukkaa. Mutta nyt me näännymme, sillä eihän täällä ole mitään; emme saa nähdäkään muuta kuin tuota mannaa.”. (4Moos.11:4–6)

Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa; ja israelilaiset sanoivat heille: “Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään.” (2Moos.16:2,3)

Eihän ainakaan Yhdysvaltain etelävaltioissa neekeriorjilla ollut aikoinaan luonaan peltihökkeleissä majailevia varakkaita perheitä, vai oliko? Entä natsien työleirit Buchenwald, Dachau tai Sachsenhausen, tarjoiltiinko siellä pakkotyötä tekeville runsaasti lihaa tai kalaa vankien omista ruokavarastoista, kuten israelilaiset väittävät heille Egyptissä tapahtuneen? Todistajalausuntojen mukaa ainakaan Neuvostoliiton, Kolmannen valtakunnan tai Pohjois-Korean työleireillä ei vangeille syötetty kurkkuja, meloneja, ruoholaukkaa, sipulia tai kynsilaukkaa tai kaikkea muita vegeherkkkuja! Herra Demonihan" oli sitä paitsi uhonnut Moosekselle Hoorebin vuoren juurella:

Ja minä olen päättänyt näin: minä johdatan teidät pois Egyptin kurjuudesta (2Moos.3:17)

Tarina israelilaisten orjuudesta onkin pelkkä satu Jahve Herra järjestää koko verikekkerit vain näyttääkseen nimenomaan israelilaisille, kuka on Herra. Hän haluaa, että häntä pelätään ja että hänestä ja hänen teoistaan kerrotaan varmasti tuleville sukupolville sukupolven jälkeen – kauhusta vavisten. Tehokkain keino varmistua siitä, etteivät teot unohdu, on Jahven, aivan kuten natsien tai punakhmerien mielestä se, että ne ovat mahdollisimman hirvittävät. Kuten tapahtuikin! Niinpä vielä noin 3500 vuotta myöhemmin kaikki tarinan maan päällä kuulleet, uskovat, että israelilaiset olivat orjaparkoja ja egyptiläiset ansaitsivat ilman muuta kuolla. Todellisuudessa israelilaiset eivät olleet Egyptissä orjia, vaan ruumiillista työtä vieroksuvia siipiveikkoja!

Eivätkä edellä esitellyt 5 erehtymättömästä Raamatusta löytyvää valhetta ole suinkaan ainoat, ei sinne päinkään! Kuivan Autiomaan Tappajademoni kirjanen sisältää kristittyjen koottujen valheiden lisäksi muiden valtauskontojen kansanjoukkoihin käyttämät narutukset! Raamattua, eikä muitakaan "pyhiä" kirjoituksia, tulkita kullekin kulloinkin sopivimmalla tavalla, eikä Raamatusta, eikä muistakaan "pyhistä" kirjoituksista lainata asiayhteydestä irrotettuja yksittäisiä lauseita, lauseenpätkiä, sanaa sieltä, toista täältä. Myöskään ei "sopivasti unohdeta" niitä Raamatun sisältämiä lauseita ja sanoja, jotka eivät sovi kirveelläkään esimerkiksi itse kristinoppiin tai Jeesukseen ja hänen käytökseensä! "Pyhä Sana" ei kirjasessa Kuivan Autiomaan Tappajademoni saakaan itse "kertoa", miten kulloinkin mikäkin sanan tulee ymmärtää, mikä on sanan oikea tulkinta!