Maailman
sadan tunnetuimman älykön listalla Noam Chomskyn ja Umberto Econ jälkeen
kolmanneksi Prospect-lehden vuonna 2005 sijoittunut Richard Dawkins satuilee
lukijoilleen ummet ja lammet kirjassaan” Jumalharha” (Terra cognita, 2007)!
Richard onkin mitä mainion esimerkki silmänkääntäjästä, nykyajan puoskarista, joka
myy kuulijoilleen ”jumalharha”-nimisestä psyykkisestä sairaudesta toipumiseen
pelkkää älyllistä humpuukia! Dawkins kirjoittaa:
Mitä suurempi tilastollinen epätodennäköisyys on, sitä vähemmän uskottava
selitys sattuma on: sitä epätodennäköinen tarkoittaa. Kuitenkin
epätodennäköisyyden ongelman ratkaisuehdokkaat eivät ole, kuten virheellisesti
annetaan ymmärtää, suunnittelu ja sattuma. Ne ovat suunnittelu ja
luonnonvalinta. Sattuma ei ole ratkaisu elävissä eliöissä näkyviin korkeisiin
epätodennäköisyyden tasoihin, eikä yksikään järkevä biologi esittäisi
sellaista.
Tässä
Dawkins sortuu puhtaaseen, poliitikkojen suosimaan äänestäjien huijaamiseen,
jota he käyttävät kalastellessaan tyhjällä retoriikalla läpimenoon oikeuttavaa
äänisaalista. Sanojen korvaaminen sellaisilla sanoilla, joita kuulijoiden
korvat haluavat kuulla ja joilla kuulijoiden ajatukset johdetaan
hämäystarkoituksessa toisaalle, on ikivanha kikka, jota Hitlerkin suosi
sumeilematta.
Sanan
sattuma synonyymejä ovat ainakin suomen kielessä tapahtumat, jotka ovat
odottamattomia, ennalta-arvaamattomia, suunnittelemattomia, tarkoittamattomia
ja aiheettomia. Sattuman vastakohtaa kuvaavat sanat ovat sanat odotettu,
ennalta-arvattu, suunniteltu, tarkoitettu ja aiheellinen. Minkään näiden
sattuman vastakohtaa ilmaisevan sanan vastakohta ei ainakaan suomen kielen
sanakirjan mukaan ole luonnonvalinta, ei edes suunnittelun, kuten
kaunopuheisesti väität. Tosin Englannissa saattaa vanhana sivistysvaltiona olla
aivan erilainen sanakirja ja monipuolisempi sanasto kuin Suomessa, kuka tietää?
 |
| Hännellähän on kirja, hänen täytyy siis olla viisas! |
Epätodennäköinen
taas tarkoittaa kielessämme sitä, mikä ei ole todennäköistä eli hyvin perustein
oikeaksi otaksuttu tai luultava, hyvin tai erittäin mahdollinen. Tilastollinen
epätodennäköisyys ei siis sulje sattumaa pois, muutenhan joku fundamentalisti voisi
saivarrellen väittää, että evoluutioteoria on odotettu, ennalta arvattu,
suunniteltu, tarkoitettu ja vieläpä aiheellinen. Sattumahan on sana, joka
selittää ja antaa synonyymeineen yksityiskohtaista sisältöä tapahtuneelle, jopa
luonnonvalinnalle, vaikka sillä onkin niin huono kaiku korvissasi. Sen sijaan
sana luonnonvalinta ei, kuten ei sattumakaan, taluta eteemme esimerkiksi auton
salaperäistä syntyhetkeä. Koko väitteesi luonnonvalinnan totuudesta perustuu
pelkästään ihmisten hämäämiseen sanoilla sekä uskolla tilastolliseen
epätodennäköisyyteen, joka hajoaa kirjassasi esittämän kasautumisen voimalla:
Luonnonvalinta on kasautuva prosessi, joka hajottaa epätodennäköisyyden
ongelman pieniksi paloiksi. Kukin pieni pala on hieman epätodennäköinen, mutta
ei niin paljon, että se olisi mahdoton. Kun suuri määrä hieman epätodennäköisiä
tapahtumia pinotaan sarjaksi, kasautumisen lopputuote on erittäin, erittäin
epätodennäköinen, niin epätodennäköinen, että se on kaukana sattuman
ulottumattomissa.
Selviämme elämän ainutlaatuisesta synnystä olettamalla erittäin suuren
määrän planetaarisia mahdollisuuksia. Kun tämä käynnistävä onnenkantamoinen
on hyväksytty – ja sen antrooppinen periaate mitä varmimmin tekee –
luonnonvalinta ottaa ohjat; ja luonnonvalinta mitä painokkaimmin ei perustu
onneen.
Monimutkaisuus syntyy luonnonvalinnasta, prosessista, joka tietojemme
mukaan on ainoa, joka viime kädessä tuottaa monimutkaisuutta
yksinkertaisuudesta. Luonnonvalinnan teoria on aidosti yksinkertainen. Niin on
myös sen synty.
 |
| Tiede on yksi uskonnoista! |
Dawkins
siis väittää, että luonnonvalinta, evoluutio, tai ainakin lottovoitto, ellei
jopa Eurojackpotin päävoitto on mahdollinen, jos vain jaksaa ruksailla
pelikuponkeja riittävän monta miljardia valovuotta. Eli ennemmin tai myöhemmin
päävoitto kilahtaa varmasti tilillesi, kunhan vain ”hyväksyt onnenkantamoisen” eli
lottopallojen neitseellisen järjestäytymisen epätodennäköisesti haluamallasi tavalla
riviin! Richard Dawkinsin mukaan tyhjästä on siis helppo nyhjäistä, kunhan vain ensin hyväksyy onnenkantamoisen,
ilman satumaista onneahan evoluutioteoria romahtaisi kasaan!
Rautalangasta väännettynä Richard "ajattelee", että evoluutio on kuin maailmankaikkeuteen tyhjyydestä muodostuneita lottopalloja sattumanvaraisesti aina niin kauan suoltava lottokone, kunnes tyhjiä lottopalloja on niin paljon, että niistä lopulta muodostuu päävoitto...
Entä
kuinka luonnonvalinta syntyi, tyhjästäkö, neitseellisesti? Kukaan ei ole
koskaan kertonut, mikä on se laki maailmankaikkeudessa, josta evoluutio on
johdettavissa, mikä on luonnonvalinnan matemaattinen kaava. Ja väitetään aivan
yleisesti, että evoluutio on kehittymistä. Se kulkee kuin onnea täyteen
lastattu tavarajuna kohti monimutkaisempia muotoja, joista ylivertaisesti
monimutkaisin on nykyihminen. Ja samaan aikaan rata rappeutuu ja hajoaa. Aika
kulkee kohti tuhoa ja kaaosta. Viimeistään ajan suunnan pitäisi herättää
kysymys, miksi luonnonvalinnan juna kulkee väärään suuntaan, päin punaisia
opastinvaloja.
 |
| Ihmisen älyllisen toiminnan evoluutio |
Miksihän
Dawkins ei toivo Darwinin ajatuksille naisesta (naisten kilpailu älykkäimmistä miehistä oli saanut miehen älykkyyden kehittymään seksuaalivalinnan kautta ”ylivertaiseksi” naiseen nähden) tai rodusta (valkoinen rotu on kaikkein kehittynein ihmisrotu - rodunjalostusoppi, eugeniikka eli rotuhygiena) yhtä suurta
kansainvälistä menestystä kuin luonnonvalintateorialle? Immunisoihan Darwin
natsit aika totaalisesti rodun suhteen. Jo se, että evoluutioteorian isä
erehtyi karkeasti naisen ja rodun suhteen herättää epäilyksen, missä kaikessa
muussa hän erehtyi!
Yksityiskohtaisemmin Dawkinsin lumelääkkeestä voit lukea viereisiltä Case-erikoissivuilta