Vuoden tiedekirjaksi on ehdolla tieteellistä potaskaa

Kuinka voi olla mahdollista, että Vuoden tiedekirja ehdokkaana on Veli-Matti Värrin ”Kasvatus ekokriisin aikakaudella”!

Kirjan väitteet ovat täydellistä epätieteellistä potaskaa sillä esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelin ”Opetamme lapsillemme, mitä on hyvä elämä, mutta menemme pahasti metsään, sanoo kasvatus­tieteen professori” (20.12.2018), mukaan Värri on sitä mieltä, että:

”Kestämättömän elämäntavan jatkaminen ei johdu ihmisten tiedon puutteesta. Syy löytyy syvältä ihmismielen tiedostamattomasta olemuksesta, jota tulkitsemani filosofit kutsuvat haluksi.

Meistä  jokainen syntyy tähän maailmaan hedonistisen halun kanssa. Ihminen on rakennettu haluamaan mielihyvää. Pieni lapsi saa sitä vanhemman kosketuksesta ja äidinmaidosta, mutta myöhemmin halu alkaa suuntautua muualle.

Nykyisessä elämäntavassamme alkukantainen halu on Värrin mukaan kohdistunut kuluttamiseen, koska se takaa nopean annoksen nautintoa. 

Meno ei muutu, koska lapset sosiaalistetaan kotona ja koulussa jatkuvan kulutuksen ja kulutusmahdollisuuksia ylläpitävän talouskasvun logiikkaan. Värrin mukaan tämä ”sosiaalistuminen” tapahtuu huomaamatta, sillä yhteiskunnan vallitsevat arvot ovat sen jäsenille itsestäänselvyyksiä. 

Lasta sosiaalistamassa

Yksikään jotain oikeasti kasvatustieteistä tietävä, ei allekirjoita väitettä lasten sosiaalistamisesta kuluttamiseen! Vaan esimerkiksi Suomen kielläkin löytyy saman valeuutisen tehtailleen Helsingin Sanomien artikkeli ”Kenestä tulee ahne? Tutkimuksissa on selvinnyt, että puutteellinen kasvuympäristö kasvattaa lapsesta ahneen aikuisen” (23.3.2018), jossa kerrotaan muun muassa:

Veropakoilu, liike-elämän johtajien jättipalkkioiden ja pörssipelin takana ihmiset näkevät usein ahneuden rumat kasvot. Se näyttäytyy silloinkin, kun tavalliset ihmiset kahmivat kilpaa alennustavaroita: minulle ensin!

Samoin kuin välittömän tyydytyksen hakeminen, myös ahneus näyttää kehittyvän kokemuksen koulussa.

Ahne ihminen paljastuu elämänhistorian teorian valossa siis huonojen lapsuuden kokemusten uhriksi. Resurssien rohmuamisesta on tullut hänelle pysyvä strategia selvitä elämässä, ja sille on ymmärrettävä peruste.

Saksalaiset tutkijat yllättyivät pari vuotta sitten tutkimuksissaan siitä, miten vahva yhteys ahneudella on psyko­patiaa luonnehtivaan häijyyteen.

Häijyltä puuttuu empatiaa ja läheisiä kiintymyssuhteita. Lisäksi hänellä on taipumus käyttää hyväksi toisia ihmisiä ja vahvistaa itseään muihin kohdistamillaan ilkeyksillä.

 

Ko. artikkelissa on linkkejä tutkimuksiin joita on Englannin kielellä vaikka kuinka paljon, joissa osoitetaan vuoden tiedekirja ehdokkaan olevan pikemminkin vuoden huu-haa palkinnon arvoinen!

James W. Precotti totesi jo 1975: ( Body pleasure and the orgins of violence, Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan: ”The Bulletin of The Atomic Scientists”, November 1975, ja World Future Sosietyn The Futurist -lehdessä huhtikuussa 1975. Englanninkielinen teksti: www.violence.de/prescott/bulletin.article.html.), osin suomennettu: Ruumiin mielihyvä ja väkivallan alkuperä, jumalasuomi.tripod.com/prescott.htm:

Ei ole myöskään yllättävää, että itsekkyys, oman voiton tavoittelu ja narsismi kukoistavat fyysisen mielihyvän tukahduttamisen (siveellisyyden) olosuhteissa.

Sosiaalista saalistusta - ämpäri- ja karkkijono

On huvittavaa, että yhteiskunnasamme sairaudeksi ei lueta sadismia, masokismia, sadomasokismia tai narsismia, ei edes kateutta tai ahneutta, ilmeisesti siksi, että ne ovat ensinnäkin niin yleisiä mielenhäiriöitä, toiseksi luokittajat itsekin sairastavat varmasti jotakin (joitakin) niistä sairauksista ja kolmanneksi, nuo sairaudet tuottavat ainakin väliaikaista iloa ja pettävää mielihyvää niihin sairastuneille!

Professori on niin umpisokea ja kapealaisen maailmakatsomuksen omaava, ettei hän tiedä vanhempien harjoittaman lastensa pahoinpitelyn johtavan luonnollisen mielihyvän, kosketuksen, läheisyyden ja luottamuksen korvautumiseen luonnottoman mielihyvän, tavaroiden ja vallan hamstraamisella. Halu tavaroihin, ahneus ka kulutushysteria ovat vain korvausta murskatulle luonnolliselle halulle. Halu kuluttaa ei johdu nopeudesta saada jotakin, vaan halu saada ylipäätään edes hiukan mielihyvää, korvata menetetty rakkaus. Mielihyvä on "alkukantaista", pakottava halu ei! Meno muuttuisi, jos lasten kasvatuksen nimissä sosiaalistettu pahoinpitely lakkaisi. Mutta yhteiskunnan vallitsevat arvot ovat itsestään selvyyksiä vain vanhempiensa väkivallan uhreiksi joutuneille ja psykologisiin puolustusmekanismeihin turvautuen, he kehittävät kestämättömiä ajatusmalleja pelastaakseen edes itsensä!

Lapsien syyllistäminen vanhempien suorittaman pahoinpitelyjen seurauksista, ON TÖRKEÄÄ.  Mitenkähän huonosti on Veli-Matti Värrin omille lapsille käynytkään?
Entä millä perusteella Veli-Matti Värrin epätieteellistä potaskaa sisältävän kirjan "Kasvatus ekokriisin aikakaudella" on kustantanut tieteellisiin julkaisuihin erikoistunut Vastapaino? Ja entä millä tieteellisillä ansioilla Tieteellisen Seurain Valtuuskunta on valinnut sen ehdokkaasi Vuoden tiedekirjaksi? Entä miten tällaisella aivotoiminnan omaava henkilö voi päästä professoriksi? 

Yksityiskohtainen kohtainen analyysi kyseisestä kolmen V:n (vääristely, valehtelu ja välttely) Vastuullisesta Vastuuttomasta Valejournalismista löytyy viereisiltä Case Erikoissivuilta:
https://massapsykologia.blogspot.com/p/case.html