Joukkoraiskaus Oulussa

Vain vähän yli puoli vuotta aiemmin kirjoitin kirjasessa "Pahan Naamiot" (julkaisu 3.4), että kaikelle seksuaalisuudelle vihamielinen muhamettilaisuus tulee synnyttämään Suomeen vääjäämättä samanlaisia "pedofiilirinkejä" kuin esimerkiksi Englannissa (IL 12.3.2018):

Jopa tuhatta tyttöä käytetty hyväksi brittikaupungissa: pedofiilirinki sai toimia vuosikymmeniä, uhreja ei uskottu ja yksi perhe poltettiin kuoliaaksi: Uhrit ovat nuoria tyttöjä, joita on jopa joukkoraiskattu ja pakotettu käyttämään huumeita. Viranomaiset eivät toimineet, vaikka osa uhreista yritti kertoa koettelemuksistaan. Tyttö yritti kertoa asiasta kunnanvaltuustolle ja koululle, mutta häntä ei otettu vakavasti. Nykyisin 47-vuotiaan naisen mukaan lääkäri piti häntä mielisairaana.

Vanhempiensa henkisesti hylkäämien "pikkupillujen" jahtaaminen ei tule olemaan yhtä runsaslukuisen oikeamielisen Allahin-soturin aikaansaannos, kuin Isossa Britanniassa (koska meillä on näitä "pakolaisia" vähemmän), mutta maailmakatsomus, joka pohjautuu kaiken seksuaalisuuden ja alastomuuden, jopa paljaan ihon kieltämiseen, orgastisen kaipuun korvaustoimintona kukkivaan kaikkinaiseen vihaan, ei kypsytä ainakaan rakkauden hedelmiä. Jos nainen tai lapsi on vain miehen omaisuutta, hikinen kameli tai aina haluttaessa kynnettävä pelto, ei voi odottaa ainakaan luonnonmukaista satoa.

Eikä aikaakaan, vain vähän yli puoli vuotta edellisiä sanoja myöhemmin, Joulukuussa 2018 (IS 4.12) sai lukea:

Oulussa on tutkinnassa useita törkeitä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joissa on poliisin tiedon mukaan kolme alle 15-vuotiasta uhria. Rikoksista epäillään yhteensä yhdeksää ulkomaalaistaustaista miestä. Suurin osa epäillyistä rikoksista on tapahtunut eri puolilla Oulua ja ne ovat kohdistuneet yhteen uhriin. 

Se, että "pedofiiliringit" tulevat valtaosalle maamme viranomaisille tai poliitikoille yllätyksenä, kertoo heidän elävän keinotodellisuudessa, omassa kuplassa. Syvästi järkyttynyt valtiovarainministeri Petteri Orpo (IS 5.12.2018) taivastelikin: Tämä on vakava juttu. Ei voi tapahtua näin

Irakilaisia maahanmuuttajia tutkineen Marko Juntusen mukaan, kuten myös Tarja Halosenkin, syy turvapaikanhakijoiden seksuaalirikoksiin on sen sijaan poikkeustilassa ja traumoissa, ei uskonnossa ja kulttuurissa. Tampereen yliopiston tutkija Juntusen mukaan syyt löytyvät pikemminkin irakilaisen yhteiskunnan romahtamisesta sekä arjen ja perinteiden katkeamisesta: 
Joka ikisellä Suomessa haastattelemallani irakilaismiehellä oli Irakin kodissaan aseita

Juntunen toteaa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa raportissa "Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa":

Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että väkivallan läpäisevässä yhteiskunnassa koko elämänsä viettäneiden miesten oirehdintaa heidän saavuttuaan turvapaikanhakijoiksi on mahdotonta korjata, jos diagnoosi on väärä

Taas yksi tutkija, joka yrittää tehdä kuvitelmistaan totta. Alussa mainittu artikkeli kertoo muslimien vuosikymmeniä Britanniasta toimineesta pedofiiliringistä! Traumat eivät ole Britanniankaan pojilla puhjenneet kukkaan kaukaisen kotimaan kodeissa säilytettyjen aseiden vuoksi, vaan Koraanin ruokkimasta siveellisyydestä. Koraanihan ilmoittaa Hiehon suurassa:

vaimonne ovat teidän peltonne; käykää siis pelloillenne niin kuin tahdotte, mutta tehkää ensin jotain sielujenne hyväksi ja peljätkää Jumalaa’ (2:223) 

Mielenterveyden häiriöt - Syyt ja kootut selitykset

ISBN9789528007098

Julkaistu 29.1.2019. Valtakunnallinen lapsiuhritutkimus ei laske huutamista, rähjäämistä, syyttelyä, loukkaamista, nälvintää, pelottelua, kyykyttämistä, mitätöintiä, kyttäystä, kiristystä, jäähyttämistä eli lapsen eristämistä, saati verbaalista pahoinpitelyä ja häpeän juurruttamista lapseen seksuaalisilla kielloilla lainkaan edes lieväksi henkiseksi väkivallaksi, vaikka nuo väkivallan muodot ovat kaikkein yleisimpiä vanhempien lapsiinsa käyttämiä menetelmiä. Ja kun nuo menetelmät kuorrutetaan tunnekylmyydellä, välinpitämättömyydellä eli henkisellä heitteillejätöllä, laiminlyönneillä, jalkapantaa muistuttavalla ylenpalttisella holhoamisella ja/tai lapselle rajoja määrittelemättömällä kasvatuksella, niin pahoinpideltyjen lasten kokonaismäärä määrä on Suomessa varmasti reilusti yli 90 %, sillä 64 % lapsista on ennen 14-ikävuotta saanut osakseen tyrkkimistä, tönimistä, ravistelua, riepottelua, tukistamista, läpsimistä, läimäyttelyä, lyömistä, potkimista, nyrkillä ja esineellä lyömistä, piiskaamista, sekä selkäsaunoja.

Mutta valtaosan mielenterveyden ammattilaisten mielestä vanhempia ei sovi syyllistää, koska he eivät kaipaa sitä! Eikä lasten pahoinpitely edes välttämättä ole näiden asiantuntijoiden mielestä mikään syy lasten kasvaneisiin mielenterveyden häiriöihin. He tarjoavat maamme väestön mielenongelmien syyksi mainitsemattomia psyykkisiä syitä, kollektiivisesti meitä kaikkia, väkivaltaviihdettä, videopelejä, kontrollin, resurssien ja kouluterveydenhuollon puutetta, vaativaa koulumaailmaa, koulujen vähentyneitä resursseja, geneettistä ja sosiaalista perimää, yhteiskunnan kovuutta, koulutuksen ongelmia, liikalihavuutta, kulloistakin hallituskokoonpanoa ja maapallon ilmaston lämpenemistä sekä vääriä kulutustottumuksia sekä/tai ja tietysti välinpitämättömyyttä, ellei sitten kerta kaikkiaan ‒ selittämättömyyttä.

Vaikeneminen lasten pahoinpitelyn aiheuttamista seurauksista selittyy psykologisilla puolustusmekanismeilla. Puolustusmekanismien tarkoituksenahan on auttaa meitä suojautumaan niiltä totuuksilta, jotka satuttavat meitä, kun kuulemme niitä.

Psykologisien puolustusmekanismiin turvautuvat mielenterveyden ammattilaiset peittävät heidän omien vanhempiensa heihin itseensä harjoittaman kristilliseen viitekehykseen, henkiseen ja jopa ruumiilliseen väkivaltaan nojaavasta kasvatuksesta jääneet arvet. Kukapa nyt omaa pesäänsä likaisi? Ja niin nämä puolustusmekanismiensa sokeuttamat "ammattilaiset" jättävät potilaansa, lapsen mielenhäiriön syyt selvittämättä ja tarjoavat sijalle lumelääkettä, uskomushoitoja, henkistä homeopatiaa.

Näyte kirjasta

Vanhempiensa pahoinpitelemät lapset

Lapset tarvitsevat heihin sitoutuneita aikuisia, jotka kuulevat heitä ja tukevat heitä eteenpäin. Ja jotka riittävän usein ottavat, syliin, halaavat, pörröttävät hiuksia, peuhaavat: läsnäolo ja kosketus auttavat lapsen psyykkistä kehitystä

Näin sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä vastaanottaessaan vuonna 2011 Helsingin ensikotiyhdistyksen myöntämän tunnustuspalkinnon lasten ja nuorten hyvin voinnin puolestapuhujana. Mutta mitä lapsille suomalaisissa kodeissa käytännössä tarjotaan? 

Viimeisein maamme valtakunnallinen lapsiuhritutkimus (Poliisiammattikorkeakoulun raportti 110, 2013, liitetaulukko 12) kertoo, että peräti 29 % alle 14-vuotiasta lapsista on joutunut kodin ulkopuolella heidän ikätoveriensa heihin kohdistaman väkivaltarikoksen (väkivallan tai omaisuusrikoksen) uhriksi, kuten esimerkiksi uhkaus, varkaus, vahingonteko, pahoinpitely tai pahoinpitelyn yritys sekä eriasteinen fyysinen ja psyykkinen (koulu)kiusaaminen. 

Ja pidot sen kun vain paranevat, kun siirrytään lasten omien kotien turvallisten seinien sisäpuolelle, vaikka lapsiuhritutkimus ei pidäkään lasten omien vanhempien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa lainkaan väkivaltarikoksena. Esimerkiksi tyrkkiminen, töniminen, ravistelu, riepottelu, tukistaminen, läpsiminen, läimäyttely, lyöminen, potkiminen, nyrkillä ja esineellä lyöminen, piiskaaminen, sekä selkäsauna eivät ole lapsiuhritutkimuksen mukaan pahoinpitelyä, vaan ainoastaan, joko henkistä tai ruumiillista väkivaltaa, kuten esimerkiksi myös haukkuminen, mitätöinti, esineiden heittely, uhkailu, kiroilu sn 42 & tai jopa 64 % on joutunut isänsä tai äitinsä henkisen tai ruumiillisen väkivallan kohteeksi. Henkistä vekä mykkäkoulu. Kaiken kukkuraksi lapsiuhritutkimus ei laske huutamista, rähjäämistä, syyttelyä, loukkaamista, nälvintää, pelottelua, kyykytystä, kyttäystä, kiristystä ja jäähyttämistä eli lapsen eristämistä, saati verbaalista pahoinpitelyä lainkaan edes lieväksi henkiseksi väkivallaksi. Näistä tutkimuksesta poisjätetyistä, nykysuomessa erittäin suosituista henkisen väkivallan muodoista huolimatta suomalaislapsista on tutkimuksen mukaaäkivaltaa on tutkimuksen mukaan lapsista ennen 14-vuoden ikää kokenut 42 %, lievää väkivaltaa 20 % ja vakavaa väkivaltaa 2 %. 
Syy siihen miksi tutkimus ei kerro väkivallan kohteeksi joutuneiden lukumäärää, johtuu kysymyspatterin kysymyskohtien ryhmittelystä. Sama lapsi on voinut esimerkiksi vastata kokeneensa sekä henkiseksi että lieväksi fyysiseksi väkivallaksi luokiteltavia tekoja, joten prosenttiosuuksia eri väkivallan tyypeistä ei voi viivasuoraan laskea yhteen.

Kun Suomessa elää kaikkiaan noin 890 000 alle 14-vuotiasta lasta, niin prosenttiluku 64 tarkoittaa selkokielellä numeerisesti ilmaistuna, että elämänsä aikana maamme lapsista noin 570 000 (viisisataaseitsemänkymmentätuhatta) lasta on vanhempien toimesta pahoinpidelty fyysisesti tai haavoitettu psyykkisesti! Ja jos vanhempiensa haavoittamien lasten lukumäärään lisätään ensinnäkin vaikkapa huutamisen, mitätöinnin ja naistenlehtien äideille kasvatusohjeeksi yleisesti suositteleman eristämisen (toiseen huoneeseen sulkemisen) ja kiristämisen (et pelaa, ellet), sekä verbaalisen pahoinpitelyn (idiootti, tyhmä) kohteeksi joutuneet lapset, saamme vanhempien pahoinpitelemien alle 14-vuotiaiden lasten määräksi helposti lähes 90 % maamme kaikista lapsista. 

Ja jos koko lapsiin kohdistuva vanhempien edellä luetellut henkisen ja ruumiillisen väkivallan muodot kuorrutetaan tunnekylmyydellä, välinpitämättömyydellä eli henkisellä heitteillejätöllä, laiminlyönneillä, jalkapantaa muistuttavalla ylenpalttisella holhoamisella ja/tai lapselle rajoja määrittelemättömällä kasvatuksella, niin pahoinpideltyjen lasten määrä on varmasti reilusti yli 90 %. Ja vaikka poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimus on itseilmoitukseen perustuva kyselytutkimus, niin silti osa kyselyyn vastaajista vielä vaikenee kokemastaan muun muassa tuntemansa häpeän tai mieltä kalvavan pelon vuoksi.

Lapsiuhritutkimus antaakin lasten kohtelusta valheellisen tilan, kaunistellun kuva! Tutkimuksen kysymyksen asettelu ensinnäkin sulkee lapsiin kohdistuvasta väkivallasta pois kaikkein yleisimmän ja vanhempien suosiman väkivallan ‒ huutamisen ja eristämisen! Toisekseen tutkimus ei näe väkivaltarikoksena pitämänsä ikätovereiden kiusaamisen syytä, vanhempien lapsilleen näyttämää esimerkkiä! Ja lasten ikätovereiden ja vanhempien käyttäytyminen jaetaan tutkimuksessa ikätoverien rikolliseen ja vanhempien ei-rikolliseen käyttäytymiseen, vaikka osa vanhempien lapsiinsa kohdistamasta väkivallasta on laissa kriminalisoitu! 

Entä mitä hyötyä on tutkimuksesta, joka ei puutu yleisimpiin vanhempien lapsiin käyttämän väkivallan muotoihin, huutamiseen ja eristämiseen, vaan vielä sen lisäksi jättää erottelematta toisistaan lasten kokeman fyysisen ja psyykkisen väkivallan? 

Suurin puute lapsiuhritutkimuksessa on kuitenkin se, että se ei erottele lainkaan lasten kokemaa väkivaltaa, kuten fyysinen aistillisen nautinnon, läheisyyden, kosketuksen, leikkiin, hellyyden ja rakastavan huolenpidon puutetta ‒ tunnekylmyyttä, ja lapseen istutettua seksuaalinen häpeän ja alastomuuden pelkoa, jotka kaikki aiheuttavat aivojen vaurioitumista, lapsen vammautumista, sellaisesta väkivallasta, joka ei ole kokopäiväistä ja jatkuvaa ‒ kaiken kattavaa.

Jo koska fyysisen aistillisen nautinnon riistäminen lapselta on pääasiallinen syy tämän myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen, niin jos tuohon riistoon ei puutu edes tutkijana, tekee itsestään väkivallan ja vihan lähettilään!

Käytännön esimerkkejä siitä, kuinka media yhdessä poliitikkojen kanssa kusettaa seuraajiaan

Sivustolla einspirechange.org on julkaistu erinomaisia kuvia siitä, kuinka valtamedia, kuten lehdistö kusettaa seuraajiaan/lukijoita! Oheisen esimerkin lisäksi linkin takaa löytyy useita muita kuvapareja median harjoittamasta manipuloinnista!

Irish Timesissa 25.8.2017 julkaistussa kuvassa (oikealla) suunnattomassa suosiossa rypevä Englannin pääministeri Theresa May on puhematkalla Northumberlandissa, Koillis-Englannissa. Vasemman puoleinen (julkaisematon) kuva kertoo kuitenkin karun todellisuuden. Kampanjabussi on ajettu peltihallin eteen keskelle tyhjää murskekenttää. Kuvaa varten kaikki bussin matkustajat on komennettu ulos Therersan ympärille propaganda-plakaatit kädessä päämisterin suosiosta kertovaa, tiedotusvälineille jaettavaa kuvaa varten. Paikalla bussin matkustajien lisäksi on ehkä vain peltihallin omistaja, jos edes hänkään! Poliitikkojen keinot kansansuosion saavuttamiseksi ovatkin luovan kekseliäät! Eikä mediaakaan voi saamattomaksi syyttää massojen mielenmuokkamisen laiminlyömisesta.

Linkin www.youtube.com/watch?v=qjGkQPbSPK8) takaa löytyy Theresa May tanssimassa keho jäykkänä (kertoo seksuaalisista traumoista tai selkärangan ja lantion yhtymäkohdan fasettinivelten jäykistymisestä, joka sekin voi olla seurausta Theresan luonnollista seksuaalisuutta kohtaan tuntemasta pelonsekaisesta kammosta) kuin heinäseipään nielleenä tai tönkkösuolattu turska Kapkaupnmgissa Etelä-Afrikan valtiovierailullaan Elokuussa 2018.

Ja Theresan on mahdotonta peittää tekohymynsä taa kasvojen juonteiden ja ryppyjen paljastamaa  pahaa oloaan. Ja melkeinpä aina pääministerin puhuessa, voi vaivatta havaita tuonnekuohujen Theresan kasvoille synnyttämien ilmeiden kertoma sisuskaluja riivaava pahantahtoisuus, viha ja vallanhimo. Aito hymykin ilman teeskentelyä on Theresalle Maylle mahdotonta!

Mutta aina löytyy ajattelukyvytöntä vaalikarjaa, jonka mielestä ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja teurastaja on parasta, mitä heille on koskaan tapahtunut!

Väkivalta periytyy geneettisesti?

Ovatko esimerkiksi ahneus, kateus, seksuaalinen ahdistelu, väkivalta ja viha luonnollista – ihmislajin normaalia käyttäytymistä? Hyvin useinhan kuulee ja näkee väitettävän, että muun muassa alkoholismi, pedofilia ja jopa väkivalta ovat ainakin osittain geneettisesti perinnöllistä. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että esimerkiksi väkivalta tai erilaiset mielenhäiriöt, kuten tunnekylmyys tai skitsofrenia, olisivat edes osinkaan geneettistä, vaikka lukemattomat tieteelliset julkaisut, jopa useimmat lastenpsykiatrian huippuosaajat, kuten tiedotusvälineet näitä tiedemiehiä ja tiedenaisia nimittävät, mielellään niin alin omaa väittävät.

Mistä tämä tietämättömyys ja valheelliset väitteet väkivallan alkuperästä sitten johtuvat? Vaikka jo vuodesta 1933 lähtien on saatavilla ollut vakuuttavaa tutkimusaineistoa siitä, mistä väkivalta juontaa juurensa, sillä lääketieteen tohtori, psykiatri, psykoanalyytikko Wilhelm Reich ennusti teoksessaan ”Fasismin Massapsykologia” juuri ennen natsien valtaannousua fasismin nousun ja näki sen tulevan tuhon, sekä eritteli yksityiskohtaisesti ne syyt, jotka olivat edellytys fasismille - itse asiassa syy kaikelle väkivallalle. Reich:

Ihminen rakenne saadaan kehittymän autoritäärisen yhteisön edellyttämään suuntaan kytkemällä sukupuolisten yllykkeiden elävään kenttään tiukasti ja ajoissa seksuaalisia estymiä ja pelkoja.

Luonto ja "ylevä" moraali oli leimattu toisilleen vastakkaisiksi ja tämä haittaa pahasti yksilön kykyä saada yhdynnästä täyttä tyydytystä: sukupuoliset syyllisyydentunnot pirstovat yhdynnän ja seksuaalisen yhteensulautumisen luontaisen orgastisen yhtenäistapahtuman ja aiheuttavat seksuaalisia patoutumia, jotka sitten eri tavoin ja muodoin kiertyvät päivänvaloon. Neuroosit, sukupuoliset häiriöt ja yhteisöä rikkova seksuaalisuus ovat nykyisin sosiaalisia vakioilmiöitä

Pakon sanelema sukupuolinen itsehillintä ja jatkuva seksuaalinen torjunta aiheuttavat kouristuksenomaisia ja erityisen vahvasti tunnepitoisia kuvitelmia kunniasta ja velvollisuudesta, urheudesta ja kurinalaisuudesta.

Reichiä ryhdyttiin kuitenkin pian II Maailmansodan jälkeen mustamaalaamaan ja hänen mielenterveytensä asetettiin kyseenalaiseksi. Reich tuomittiin lopulta oikeuden halventamisesta, koska hän esitti vankkumattomana mielipiteenään, että tieteenharjoittamisesta ei voida päättää oikeusistuimessa. Wilhelm Reich kuoli vankeudessa Yhdysvalloissa synkkänä ja vainoharhaisena McCharthyismin aikana vuonna 1957. Hänen työnsä tulokset lakaistiin arvossapidetyn tiedeyhteisön toimesta unholaan ja unohdettiin kuin yhteisestä sopimuksesta. Yhteiskuntaa ei kiinnostanut tuolloin, kuten ei nytkään väkivallan torjunta, sen syiden poistaminen, vaan yhä vielä nykyäänkin monen mielenterveyden ammattilaisen mielestä Reichiä oli pelkkä mielipuoli – hullu tiedemies. Wilhelm Reichiä pidettiin skitsofreenikkona, trotskilaisena, bordellinomistajana, parittajana, lasten viettelijänä, puoskarina, uutena Jeesuksena tai Lenininä, aina tilanteen ja puhujan mukaan.

Reichin työn mitätöinnille oli silloin ja on yhä olemassa vain yksi erittäin painava syy: Reich määritti ja analysoi työssään, ei pelkästään vain Kolmatta Valtakuntaa, vaan myös koko länsimaista yhteiskuntaa riivaavan sairauden, kansanjoukkojen orgastisen kaipuun syvimmän olemuksen. Totuutta on kuitenkin hankala vaientaa. Yhä edelleen tieteellistä työtään jatkava kehitys- ja neuropsykologi James W. Prescott (ttfuture.org/academy/introduction-james-w-prescott-phd) julkaisikin jo vuonna 1975 Reichin elämäntyöhön nojaavan tutkimuksen ”Ruumiin mielihyvän ja väkivallan alkuperä”. Tutkimuksessaan Prescott osoitti että:

Fyysisen aistillisen nautinnon riistäminen joltakin on pääasiallinen syy tämän myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen!”

Vaikka tämä tutkimus julkaistiin yli 40 vuotta sitten ja tutkimuksen tulokset on vahvistettu lukemattomia kertoja niitä koskaan kertaakaan kiistämättä, valtaosa suomalaisista mielenterveyden ammattilaisista ei ole koskaan edes kuullutkaan Prescottin työstä, ei edes hänen nimeään. James W. Prescottin mukaan ei pelkästään orgastinen kaipuu, vaan:

Kaikkien kehon kosketusten, kontaktien ja liikkeiden estäminen on yksinkertainen syy lukuisiin emotionaalisiin häiriöihin, kuten masennukseen, autismiin, yliaktiivisuuteen, seksuaalisiin häiriöihin, huumeiden käyttöön, väkivaltaisuuteen ja aggressiivisuuteen”

on syy yhteiskunnassa riehuvaan väkivaltaan ja sotiin. Rauhanvälitys on vain laastari sisäelimiltään kuolemansairaan potilaan, yhteiskunnan pikkuruiseen pintahaavaan mutta ei puutu sotien syihin. Aivan kuten psykiatria, joka tutkii sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, tiedonkäsittelyyn tai motorisiin toimintoihin taikka seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita, mutta oireiden sijaan ei puutukaan niiden synnyn psyykkisiin syihin vaan keskittyvät syiden etsimisen sijasta analysoimaan sellaisia hienolta näyttäviä ja viisailta kuulostavia käsitteitä, kuten genitaalinen vajavaisuus, signaaliahdistus, peniskateus, symbioottinen riippuvuus, kantanäky, omnipotenssi, affektimatriisi, polyvagaaliteoria, fallosentrinen, kastraatioahdistus, vaginaalinen tuntemus, fallinen- ja oidipaalivaihe.

Yhä edelleen psykoanalyytikot makaavat Freudin harhaisissa kuvitelmissa vuoratulla vuodesohvalla kuunnellen tämän taruja oidipus-kompleksista, joka on muka universaali psyykkisen kehityksen peruspilari ja kaikkien maailman kulttuurien tulkintakoodin yleisavain tai Freudin omista henkilökohtaisista ongelmista kumpuavaa jännittävää satua kaiken inhimillisen ahdistuksen perustana olevien elämänvietin (libidon) ja kuolemanvietin (thanos) välisestä kamppailusta. Freudin elähtäneillä teorioilla ja sivistyssanoilla pyritäänkin vain peittämään useimpien psykoanalyytikkojen omat henkilökohtaiset traumat (vanhempiaan, varsinkaan omia, ei saa syyllistää) ja massojen mielenhäiriöiden todelliset syyt. James W. Prescott sen sijaan kertoo tutkimuksessaan antiikin myyttien sijaan yksiselitteisesti sotien syyn, väkivallan ja mielenhäiriöiden alkuperän:

Seksuaalisen aggression syynä on fyysisen hellyyden ja mieltymyksen katoaminen (puuttuminen) vanhemmat-lapset -suhteesta, ja myös aikuisten seksuaalisesta käyttäytymisestä, ja uskonnolliset arvomaailmat, joissa kärsimystä ja ruumiillisen puolen torjuntaa pidetään moraalisena ja fyysistä nautintoa epämoraalisena. Väkivaltaisuudet ovat seurausta siitä tavasta, jolla kasvatamme lapsemme ja nuorisomme.”

Ja Prescott vääntää vielä rautalangasta, mitä myönteisten tunteiden ja kosketuksen estäminen aiheuttaa lapsen psyykelle ja aivojen kehitykselle:

Eristys ruumiillisista kontakteista ja ruumiinliikkeistä - ei muiden aistien - on se seikka joka tuottaa laajan valikoiman epänormaaleja emotionaalisia käyttäytymismuotoja näille eristettynä kasvatetuille eläimille. Tiedetään myös hyvin, että ihmislapset, jotka ovat olleet eristyksissä pitkiä aikoja fyysisen kosketuksen ollessa vähäistä, kehittävät lähes identtisiä oireita. Esimerkiksi eläimet, joilta on riistetty somatosensoriset ärsykkeet, voivat ryhtyä raatelemaan itseään. Eläimille, joilta on riistetty kosketus-kontaktit niiden varhaisina elinvuosina, voi kehittyä poikkeuksellinen kivunsieto kyky tai ne eivät siedä koskettelua. Epätavallisen alhaisia serotoniini tasoja on löydetty eristyksissä kasvatetuilta apinoilta ja myös korkeasti aggressiivisilta lapsilta. Nämä löydöt osoittavat, että somatosensorinen torjunta kehon tärkeiden biokemiallisten järjestelmien kehittymisen kannalta merkitsevien ikävaiheiden aikana liittyy korkeasti aggressiiviseen käyttäytymiseen. Lukuisat tutkijat ovat raportoineet epänormaalisuuksista adrenaali-kortisoni -vastavaikutus järjestelmässä jyrsijöillä, jotka on kasvatettu eristyksissä, ja joilta on havaittu hyperaktiivia, ylireagoivaa ja yliaggressiivista käyttäytymistä. Aggressiivisuuteen liittyvä biokemiallinen järjestelmä on siis muuttunut varhaisessa iässä koetun somatosensorisen eristyksen seurauksena.

Henkinen ja ruumiillinen väkivalta siis ehkäisevät lapsen älykkyyden normaalia kehitystä ja vaurioittavat synapseja, jotka ovat hermosolujemme eli neuronien liitospintoja, kuten lasinsirpaleet ihoa. Hermoimpulssien liikennettä helpottavan, niin sanotun valkoisen aineen vajaus kertoo vaurioituneista neuronien liitospinnoista. Onkin näytetty toteen, että voimakkaat tunne-elämän vauriot, kuten stressi sekä masennus, saattavat häiritä ihmisen aivojen kehitystä, sekä aiheuttavat muun muassa tylsyyttä, sydäntauteja ja aggressiivisuutta useille eläinlajeille (Mirjami Mäntymaa, Ilona Luoma, Kaija Puura ja Tuula Tamminen ”Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys”,Duodecim, muun muassa Singer 1995, Lehtonen ja Castrén, 2000, Siegel 2001, Mäntymaa ja Tamminen 1999, Black 1998, Damasio 1998, Schoren 2001, Perry ym. 1995, Nelson ja Bosquet 2000, Davis ja Whalen 2001, Tuomisto ja Ahtee 1990, Rogeness ym. 1992)

Mutta mitä maamme ja maailman mielenterveyden ammattilaiset tekevät? Yhä edelleen viranomaiset selittävät, esimerkiksi vaikkapa Kauhajoen kouluampumisen (2008) tai Pirkanmaalla räjähdysmäisesti kasvaneiden nuorten mielenterveys potilaiden määrässä (2018), että väkivalta, pedofilia, alkoholismi, autismi ja skitsofrenia ovat ainakin osin perinnöllisiä, koska itsekkyyttä ei tarvitse opettaa kenellekään. Ja selitys jatkuu aina vaan, vaikka jo Reich osoitti, kuinka skitsofrenia saa alkunsa äidin ja lapsen välisen suhdekehityksen häiriintyessä tai estyessä kokonaan erityisesti silloin, kun katsekontakti häiriintyy tai puuttuu kokonaan. Erityisesti kristittyjen mukaan me osaamme itsekkyyden luonnostamme, koska kuulumme langenneeseen ihmissukuun. Ja itsekkyydestä ei ole pitkä matka toisen halveksimiseen, kostonhaluun, vihaan ja väkivaltaan.

Tieteen etujoukko ei kuitenkaan näe muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta yhteyttä avuttomaan lapseen kohdistetulla enemmän tai vähemmän raa’alla, usein jopa hienovaraisella ”sivistyneellä” henkisellä alistamisella ja varhaislapsuudessa, ellei peräti jo sikiöaikanamme, kokemamme väkivallan vaikutuksella aivojemme kehitykseen ja psyykkisiin häiriöihimme? Eikö aivojen kehitys ja matala älykkyysosamäärä, kuten pedofiliakin olekin vain seurausta aivojen vaurioitumisesta, eikä esimerkiksi pedofilian syy? Esimerkiksi väestöliitto kertoo sivuillaan artikkelissa ”Väkivallan tekijät”:

Miehistä, joiden isä oli väkivaltainen puolisoaan tai muita perheenjäseniään kohtaan, lähes neljä kymmenestä on ollut väkivaltainen joskus nykyistä puolisoaan kohtaan. Tämä luku perustuu suomalaisten naisten antamiin tietoihin nykyisen puolisonsa lapsuudenkodista. Se vahvistaa muissa maissa tehtyjen tutkimusten sanomaa: väkivaltainen käytös voi tietyssä mielessä periytyä sukupolvelta toiselle. Tämä on tärkeimpiä syitä sille, miksi parisuhdeväkivaltaan pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa.

Näin vedetään mielenterveystyössä mutkat suoriksi! Väkivalta ei periydy geneettisesti, vaan ilmaus ”tietyssä mielessä periytyä” tarkoittaa sosiaalista perimää - sukupolvelta toiselle perittyä, vanhempien lapsille käytöksellään ja kasvatuksellaan opettamaa väkivaltaa!

Väkivalta ei ole geneettistä. Vai missä kohtaa ihmisen DNA-kierrettä viha, pelko ja jännitys majailevat? Ja kuinka esimerkiksi pelosta vaurioitunut kromosomi kopioituu seuraavalle sukupolvelle? Väkikivalta on opetettua ja opittua. Väkivallan juurruttaminen aloitetaan eli vanhemmat siirtävät väkivallan siemenet lapsiinsa, tuleviin sukupolviin, jo sikiöaikana, sillä raskausaikana äidin kokema stressi, henkinen pahoinvointi, äidin hormonit siirtyvät kemikaalipurkauksina verenkierrossa napanuoran välityksellä sikiön hermojärjestelmään. Ja jopa kuuloaistin välityksellä vauvalle välittyvät raskausaikana pelko, jännitys ja viha vaikuttavat sikiön hermojärjestelmän kehitykseen.

Ja lapsen egon vaurioittaminen jatkuu heti syntymän jälkeen kasvatuksen varjolla. Antropologian professori Sherwood Larned Washburn totesi (Conflict in Primate Society, 1966):

Nykyään olemme täysin varmoja siitä, että parin ensimmäisen elinvuoden kokemukset (henkinen ilmapiiri) ovat ratkaisevan tärkeät sekä nuoren reesusapinan että ihmislapsen elämässä.

Maamme lastensuojeluviranomaisten mukaan lasten mielenterveysongelmat ratkeavat itsestään kun:

puutumme vanhempien köyhyyteen ja vanhempien mielenterveysongelmiin hanakammin kuin tänä päivänä tehdään, samoin vanhempien päihteidenkäyttöön

Mutta lapseen kohdistettu väkivalta on todellisuudessa aina ollut aivan jotain aivan jotain muuta, kuin vain vanhempien mielenterveysongelmia: tukistelua, luunappeja, tönimistä, retuuttamista, riepottelua, lyömistä, remmittämistä ja hakkaamista jopa hyvinkin pienen lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Nykyisin yleisintä ja hyvin yleisesti käytettyä sekä hyväksyttyä on näkymätön väkivalta, henkinen raiskaus: huutamista, syyttelyä, jäähyttämistä, eristämistä, uhkaamista, pelottelua, valehtelua, halveksimista, välinpitämättömyyttä, hyljeksimistä, lapsen laiminlyömistä tai häpeän juurruttamista. Näkymätön väkivalta on yhteiskuntamme sisäänrakennettu lasten pahoinpitelyjärjestelmä, jolla lapsi alistetaan kuuliaiseksi, tottelemaan ja siten varmistetaan väkivallan ja sotien jatkuvuus. Journal of Family Psychology:

Huutamisella on ikäviä seurauksia lapseen. Lapsen kritisoiminen, nimittely ja huutaminen riitatilanteissa saattavat kostautua myöhemmin elämässä, selviää tutkimuksesta. Jos isät karjuvat paljon murrosikäisille lapsilleen, tulee jälkeläisistä aiempaa aggressiivisempia ja yhteistyökyvyttömämpiä, väitetään tuoreessa

Kaiken hyvän lisäksi valtaosa psykiatrian ja psykologian huippuosaajista ei edes tiedä, että väkivallan ja vihan sijaan lapsi sen sijaan perii syntyessään geneettisesti hyvänlaatuisen, elämää puolustavan luonnollisen aggression, ellei tuo luonnollinen aggressio ole jo vaurioitunut sikiön kohdunaikaisten kokemusten perusteella. Tämä aggressio on lajia säilyttävää – positiivinen vietti. Luonnollisella aggressiolla ei ole valitettavasti omaa sanaa, jolla sen erottaisi luonnottomasta aggressiosta, koska vieläkään ei ymmärretä, tai ei haluta edes ymmärtää, että aggressiota on olemassa kahdenlaista ‒ luonnollista ja luonnotonta. Tätä luonnollista elämää suojelevaa "aggressioita" sitten asiaan perehtymättömät pitävät geneettisesti synnynnäisen väkivallan isänä.  Clara Thompson (Interpersonal Psycho-Analysis, 1964):

Aggressio ei ollenkaan väistämättä ole hävittävä voima. Se liittyy synnynnäiseen kasvamisen tahtoon ja haluun tulla toimeen elämässä, piirteisiin, jotka ovat yhteisiä kaikille elollisille olennoille. Vasta kun tämän elämän voiman kehitystä häiritään, aggressioon liittyy suuttumusta, viha ja raivoa.

Anthony Storr (Ihmisen Aggressiot, 1970):

Mitä riippuvaisemmaksi ihminen jää toisista ihmisistä, sitä enemmän piileviä aggressioita häneen kasaantuu. Ellei olisi aggressioviettiä, joka pakottaa ihmisen itsenäistymään, lapsista tulisi avuttomia aikuisia, jotka antaisivat huolehtia itsestään niin kauan kuin joku viitsii sen tehdä... Lapsi tarvitsee kaiken piilevän aggressiivisuutensa voidakseen suojata ja varmistaa yksilöllisyytensä kehittymisen.

Ja kun lapsen itsetunto enemmän tai vähemmän pirstaloituu, kun luonnollinen aggressio patriarkaalis-autoritäärisen, mielihyvää ja läheisyyttä (seksuaalisuutta) torjuvan kasvatuksen seurauksena vahingoittuu, synnynnäisen ja luonnollisen elämää suojelevan aggression tilalle tulee elämää tuhoava aggressio. Eli kehä sulkeutuu, orgastinen kaipuu muuntuu väkivallaksi ja vihaksi. Anthony Storr:

Epävarmoilla ihmisillä, jotka eivät ole saaneet täyttä seksuaalista tyydytystä, on usein seksuaalisia mielikuvia, joita he syvästi häpeävät... Tällaiset mielikuvat ovat usein sisällykseltään sadomasokistisia.

Silloin kun eroottinen suhde epäonnistuu, voi rakkauteen sisältyvä aggressiivisuus ja rakkaus itse muuttua vihaksi Ruumiin tila seksuaalisen ja aggressiivisen kiihottuneisuuden aikana on hyvin samanlainen. Aggressiot ovat usein kietoutuneet sekavaksi vyyhdiksi pelon- ja sukupuolisten tunteiden kanssa.

Love making Statue in Gdansk:
 Red Army soldier raping a pregnant woman at gun point

Viha, pelko ja jännitys, uhkapelit, penkkiurheilu, omaan kuvaansa rakastuminen, mekaaninen seksi, kulutusjuhlat, fanitus ja vaikkapa muumimukien keräily ovat kaikki pakottavan orgastisen kaipuun, luonnollisen rakkauden ja luottamuksellisen läheisyyden synnyttämiä korviketoimintoja. Rakkauden korviketoiminnot kertovat lahjomattomasti massojen päättymättömästä onnen kaipuusta tuhannen vuoden yksinäisyydessä, elleivät sitten esimerkiksi perheväkivalta, koulukiusaaminen, Lähi-idän sodat, terrorismi tai nakkikioskirähinät saa kuin sade autiomaan, rakaudettomuudessa kituvien massojen aggressiivisuuden puhkeamaan kukkaan. Anthony Storr:

Ruumiin tila seksuaalisen ja aggressiivisen kiihottuneisuuden aikana on hyvin samanlainen. Ei ole niinkään harvinaista, että toinen näistä reaktioista vaihtuu toiseksi; avioriita päätyy usein vuoteeseen ja tappelu joskus orgasmiin… Nauttiminen toisen tuskasta on – sikäli kuin nykyään tiedetään – ominaista vain ihmiselle…

Aggressiot ovat usein kietoutuneet sekavaksi vyyhdiksi pelon- ja sukupuolisten tunteiden kanssa. Vihastumisen aiheuttamat fysiologiset muutokset nostattavat subjektiivisen hyvänolon- ja virkistävän tarkoituksenmukaisuuden tunteen, joka jo sinänsä on palkinto.

Adolf Hitlerin vankkumaton mielipide vihan ja tyydytyksen läheisestä suhteesta olikin:

Mitä miehen kohtaaminen on tytölle, sitä on sota miehelle.

Erich Fromm puolestaan totesi (Rakkauden vaikea taito):

Tuhoaminen ja julmuus tuottavat ihmiselle voimakasta tyydytystä; verenhimo voi yhtäkkiä vallata suurenkin ihmisjoukon.

Bueil, Jean de Bueil (1406–1477) kuvasi kirjassaan Le Jouvencel:

Sota on iloinen asia. Sodassa vallitsee suuri keskinäinen rakkaus.

Kuinka kauan ihmisten kiduttaminen ja vaikeneminen väkivallan syystä vielä jatkuu? Lasten kokema vuosituhantinen henkinen ja fyysinen, ”kuivan autiomaan tappaja-demonin” nimiin rakennettu uskonnollis-kulttuurillinen väkivalta on huomattavasti paljon yleisempää kuin kukaan on osannut koskaan edes pahimmissa painajaisunissakaan kuvitella.

Sitä jota Jumala rakastaa, hän kurittaa (Heb.12:6)!

Ja on huomioitava, että lasten kokeman henkisen ja fyysisen pahoinpitelyn tutkimusta ja tuloksia rajoittaa huomattavasti se, että useimmat tutkijat ovat omien lapsuudenaikaisten kokemustensa, kristillisen kasvatuksen "sokeuttamia". Heille ajan kultaama normaali "hoiva" ja "huolenpito", jopa "unohtaminen" ovat käytännössä tarkoittaneet pahemman laatuista laiminlyömistä, välinpitämättömyyttä – lapsen nöyryyttämistä. Ikään kuin se ei jo riittäisi, että lapsille näytetään joka ikinen päivä käytännön esimerkkiä kaksinaismoraalista (tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen), valehdellaan joulupukin olevan olemassa tai päntätään korvien väliin päivät päästään, että paha on hyvää ja viha rakkautta ja vieläpä lahjuksiin (menestys) vedoten:

Israel, mitä Herra, sinun Jumalasi, sinulta muuta vaatii, kuin että pelkäät Herraa, sinun Jumalaasi, että aina vaellat hänen teitänsä ja rakastat häntä, ja että palvelet Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, noudattaen Herran käskyjä ja säädöksiä, jotka minä sinulle tänä päivänä annan, että menestyisit (5Moos.10:12,13)

Sinun on siis yhtä aikaa sekä pelättävä, että rakastettava ja – toteltava, että menestyisit. Ehkä sitten vanhempasikin suostuvat rakastamaan sinua.

Mikään tutkimus ei kiellä, etteikö lapsen jo hyvin varhaisiällä (mahdollisesti jo sikiöaikana) kokema henkinen ja fyysinen pahoinpitely ja/sekä lapsen eriasteinen laiminlyönti varhaisessa lapsuudessa aiheuttaisi hänelle eriasteisia psyykkisiä vammoja, persoonallisuushäiriöitä, päinvastoin. Tutkimuksissa on todettu, että lasten henkinen sekä fyysinen "raiskaus" voi vaurioittaa lapsen henkistä minää todella vakavasti ja synnyttää lapsessa vääristyneitä käyttäytymismalleja, kuten esimerkiksi sadismia, masokismia ‒ sadomasokismia. Puhumattakaan ismeistä, nisteistä, filioista, manioista, masennuksesta, narsismista, itsensä paljastelusta tai tirkistelystä, jotka puhkeavat kukoistukseen useita vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä yksittäistä tai sarjaraiskausta myöhemmin.

Me kaikki itse, väkivaltaviihde kuten videopelit, kontrollin, resurssien ja kouluterveydenhuollon puute, yhteiskunnan kovuus sekä koulutuksen ongelmat ovat välinpitämättömyyttä lukuun ottamatta kaikki seurauksia väkivaltaan sairastumisesta, eivät suinkaan väkivallan syitä, lasten eriasteisesta psyykkisestä ja/tai fyysisestä pahoinpitelystä. Välinpitämättömyys on taas pakonomaisen orgastisen kaipuun, kuten Wilhelm Reich osoitti, yksilössä aiheuttaman itsetehdyn lobotomialeikkauksen tulosta. Yksilö on itse vaientanut, kuurouttanut ja sokeuttanut itsensä. Hän on sivustaseuraaja, joka ei näe ‒ eikä halua nähdä. Hän on tehnyt itsestään osasyyllisen, kanssarikollisen, koska hän ei ole puuttunut tapahtuvaan.  

Mielenhallinta - Menetelmät ja Todellisuus

ISBN9789528004158

Julkaistu 5.12.2018. Tiesitkö, että Paul McCartney kuoli vuonna 1966 ja että Elvis elää? Tai että, Japanin ilmavoimat hyökkäsivät Los Angelesiin vuonna 1942 ja että ”neekereillä” on pienemmät aivot kuin valkoisilla?

Tämä kirjanen keskittyy kansanjoukkojen ohjaus- ja kaitsemismenetelmiin, joilla yksilöt eksytetään ja vale muunnetaan totuudeksi. Sekä tietysti yksilöiden näiden menetelmien vuoksi harrastamaan itsesensuuriin ja itsensä vangitsemiseen. Kirjanen esittelee yksityiskohtaisin esimerkein kuinka valeuutiset, uskonto, propaganda, salaliittoteoriat, kasvatus ja koulutus nivotaan yhteen sinunkin sumuttamiseksi yhdeksi ainoaksi brunssiksi, erilaisia houkuttelevia herkkuja notkuvaksi seisovaksi pöydäksi, josta jokainen kykenevä (tiedonjanoinen) voi valita mieleisensä makupalat - oman totuutensa.

Kirjasessa pureudutaan muun muassa kaikkien salaliittoteorioiden äidin, 9/11 terroristi-iskujen yhteydessä esiintyneeseen viranomaisten valehteluun, tiedon vääristämiseen sekä todistusaineiston sivuuttamiseen. Esille tulee tietysti myös Dallasin tapahtumiin 22. marraskuuta 1963 tai vaikkapa operaatiot Northwoods, Mocking-bird ja Dark-Alliance.
Kirjasessa osoitetaan myös, kuinka faktantarkastuksella ei pyritäkään paljastamaan "muunneltua" totuutta, vaan ainoastaan siirtämään katse kuusta, kuuta osoittavaan sormeen. Valeuutisten ja valefaktojen syöttö on vain ovela menetelmä, hämääviä juonenkäänteitä, jolla näytelmän käsikirjoittajan varsinaiset tarkoitusperät hämärretään. 

Näyte kirjasta

Massapsykologia - perusteet

ISBN 9785528004141

Julkaistu 5.12.2018! Tämä kirjanen on uusi ja laajennettu painos alkuvuodesta julkaistusta Massapsykologia - perusteet kirjasesta, kirjasesta joka päivittää ajantasaiseksi Wlhelm Reichin 1933 kirjoittaman ja 1942 tarkistaman sekä laajentaman legendaarisen "Fasismin Massapsykologia" kirjan

Reich näki jo paljon ennen kuin natsit edes nousivat valtaan ja jo ennen kuin Saksassa juuri kukaan edes kunnolla aavisti mitä maassa tapahtuu, Kolmannen valtakunnan nousun ja tuhon. Reich löysi ja näki, vaikka suurin osa ihmiskuntaa ei näe vieläkään, syyn ihmiskuntaa vaivaavalle vihalle ja väkivallalle. Sokeuden vuoksi väkivallan alkuperästä  ei haluta tänäänkään kuulla, vaan yhä uudestaan kysytään ja keksitään uusia ja onttoja sepitelmiä ihmisen väkivaltaisuudelle, vaikka vastaukset ovat olemassa kaikkien kysyjien silmien edessä - jos vain viitsisi ottaa siteen pois silmiltään.

Tiedotusvälineet taas vaikenevat, koska kansanjoukkoja eivät syyt kiinnosta, vain seuraukset myyvät tai sitten - vastaukset pelottavat, toimittajiakin. Me emme halua olla onnellisia, me haluamme olla onnettomia! Me haluamme olla vankeja, me emme osaa olla enää vapaita! Me itse alistimme itsemme kuivan autiomaan tappaja-demonille ja loimme fasismin, päästimme vesikauhuisen hurtan irti - ja se juoksee yhä!

Sen sijaan että me ottaisimme väkivallan hurtan kiinni, me päivittelemme esimerkiksi nuorten alkoholismia, maamme väestön älykkyysosamäärän laskua, kansallista ylipainoa, Pisa-tulosten romahdusta, itsemurhia, kaikkialla kukoistavaa narsismia, syrjäytymistä, naisten käpälöintiä ja hyväksikäyttöä, kansallistunteen kasvua, vahvan johtajan kaipuuta, pohjatonta itsekkyyttä, uusfasismin ja rasismin nousua, lastenpsykiatrian lähetteiden räjähdysmäistä lisäystä, selittämättömästi lisääntyneitä mielenterveyshäiriöitä sekä tietysti yleistyviä erektiohäiriöitä, jotka kaikki ovat viime kädessä, ei ruotsalaisen näkkileivän, jalkaväkimiinojen puuttumisen tai pakolaisvirran, vaan yksinkertaisesti yhteiskuntaa vaivaavan rakkausanemian - rakkaudettomuuden seurauksia. Mutta päivittely on huomattavasti helpompaa kuin ottaa itseään niskasta kiinni.

Lukunäyte kirjasta

Julkisen Sanan Neuvosto sallii vihapuheen!

Julkisen Sanan Neuvosto ilmoitti vastauksena kanteluuni 15.10.2018, että tiedotusvälineillä on oikeus poistaa asiattomana pitämiään sisältöjä jälkikäteen, joten neuvostolla ei ole syytä ottaa tekemääni kantelua toimittajien Huusko, Saastamoinen ja Matilainen käytöksestä käsittelyyn. Esitys: Karsitaan. Päätös: Karsittiin.

Eli kuten jokainen voi havaita, Julkisen sanan neuvoston päätös kertoo maamme sensuurista oleellisimman. Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan tiedotusvälineillä on oikeus poistaa ITSE asiattomana pitämiään sisältöjä jälkikäteen, eli kenellä tahansa on maassamme oikeus poistaa eli sensuroida ja kieltää mitä tahansa itse kukin pitää asiattomana! HALLELUJA!

Tai päinvastoin, jokaisella on maassamme oikeus kirjoittaa ja puhua mitä tahansa itse kukin pitää asiallisena!

Maailman onnellisimman maan Suomi-neidon aamupahoinvointi

Suomalaiset on tehokkaasti aivopesty uskomaan, että Suomi on maailman paras maa. Usko Suomen paremmuuteen on niin vahva, että Suomeen kohdistuva kritiikki yritetään kumota tai sitä ei oteta lainkaan kuuleviin korviin. Esimerkiksi maamme lehdistö Helsingin Sanomat etunenässä kieltäytyy julkaisemasta mielipidepalstallaan (yleisönosastossa) alla olevai lukuja. Median seksuaalista häirintää, parisuhdeväkivaltaa sekä lasten pahoinpitelyjä koskevat uutisoinnit antavat toistuvasti ymmärtää, että kysymyksessä on vain häviävän pientä, oikeastaan mitätöntä, muutenkin epäsosiaalista väkijoukkoa koskeva paikallinen, lähinnä maamme julkisuuskuvaa haittaava ikävä, mutta pikkiriikkinen tahra tapetilla.

Tämä johtuu viranomaisten ja median väkivaltaa ja pahoinvointia kohtaan tuntemasta vähättelevästä asenteesta. Julkaistuissa raporteissa ja selvityksissä "väkivallan uhrit" ilmaistaan aina pienimmällä mahdollisella numeroarvolla, useimmiten prosentti- tai murtolukuina kuten viimeksi Tasa-arvo barometrissa 2017. Näiden eriasteisen "väkivallan uhrien" numeerista lukumäärää ei koskaan missään yhteydessä mainitakaan. Ensinnäkin näin vältytään kohtaamasta silmästä silmään ongelman koko järkyttävää mittakaavaa ja toiseksi, säästetään väkijoukot suurilta numerosarjoilta, jotka saattavat olla lukijalle ja kuulijalle jopa liian vaikeita käsitettäviksi, ylimalkaan jopa hahmotettaviksi. Näin mahdollisimman yksinkeraisesti kuvattuna yksittäisistä miljoonista, jopa miljardeistakin tulee pelkkinä prosenttilukuina päässälaskutaidottomille PISA menestyjillemme niin mitättömän pieniä lukuja, että niistä kannattaa mölyt pitää omassa mahassaan maailman onnellisimman kansan keskuudessa. Nämä maamme onnettomuuden ja henkilökohtaisen hädän määrästä konkreettisesti kertovat käsittämättömän suuret kokonaisluvut eivät olisikaan edes soveliaita lottovoittajien maan lasten ja nuorison silmille!
Ajattele: Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa elää yli miljoona, siis yli 1 000 000 ihmisiä, jotka nauttivat toisten ihmisten hakkaamisesta, kiusaamisesta ja toisille huutamisesta ja toisaalta esimerkiksi kaupan kassajonossa tai bussissa joka toinen viereinen tai vastaantuleva nainen ja lapsi, yli kaksi miljoonaa, siis numeroina reippaasti yli 2 000 000 kansalaista iloitsee päivittäisestä onnellisesta elämästään väkivallan, vihan ja lääpinnän ihmemaassa, joko aiheuttajana tai uhrina:

1 300 000 (miljoona kolmesataatuhatta) naista, on eläessään joutunut miesten taholta fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi! (EU:n perusoikeusviraston tutkimus, Yle 5.3.2014)

300 000 (kolmesataatuhatta) parisuhteessa puolisonsa kanssa samassa osoitteessa elävistä naisista on joutunut pelkästään fyysisen väkivallan uhriksi! (Sisäministeriön selvitys "Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille?", 2018)

350 000 (kolmesataaviisikymmentätuhatta) naista joutuu vuosittain seksuaalisen häirinnän kohteeksi pelkästään työssään!  (Elinkeinoelämän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämä seksuaalista häirintää työelämässä koskeva kysely, IL 13.2.2018)

500 000 (viisisataatuhatta) lasta on joutunut omien vanhempiensa fyysisesti tai psyykkisesti pahoinpitelemäksi! (Valtakunnallinen lapsiuhritutkimus, IL 29.4.2018)

2 700 000 (kaksi miljoonaa seitsemänsataatuhatta) suomalaista kokee elämässään ainakin yhden vakavahkon mielenterveyden häiriön! (Suomen Mielenterveysseuran tiedote 14.9.2017)

450 000 (neljäsataaviisikymmentätuhatta) suomalaista käyttää täyspäiväisesti psyykelääkkeitä! (MOT 26.5.2014)

870 000 (kahdeksansataaseitsemänkymmentätuhatta) naista on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeisen kahden vuoden aikana (2,3 miljoonasta naisesta 38 % = 870 000 naista, Tasa-arvobarometri 2017)

325 000 (kolmesataakaksikymmentäviisituhatta) 16-35 vuotiasta naista on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeisen kahden vuoden aikana (Suomessa on16-35 vuotiaita naisia 650 000, Tasa-arvobarometri 2017)

390 000 (kolmesataayhdeksänkymmentätuhatta) miestä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeisen kahden vuoden aikana (17 % suomalaisista miehistä, Tasa-arvobarometri 2017)

Vai olisiko suomalaisten pahoinvoinnin syy se, että maame kärsii raskauspahoinvoinnista koska maamme on maailman suurimmasta onnellisuudesta raskaana?

Joka tapauksessa lukumäärältään 1,3 miljoonaan työttömän julkistaminen saisi jotkut suomalaiset ainakin heiluttelemaan "plakaattejaan" ja mölyämään eduskuntatalon eteen, mutta 1,3 miljoonaa suomalaisen miehen pahoinpitelemää suomalaista naista, ei herätä edes oppositiossa minkäänlaista intohimoa - ei koska oppositiossakin joka toinen mies on pahoinpidellyt vaimoaan, tyttöystäväänsä tai jotakuta muuta kauniimman sukupuolen edustajaa.

Tilastot paljastavatkin karun totuuden: vanhemmat käyvät käsiksi (YHÄ) joka viidenteen lapseen (valtakunnallinen lapsiuhritutkimus) Ja ainakin yhtä moni, ellei jopa kaksin, kolmin ellei peräti nelinkertainen määrä lapsia on vahempiensa henkisesti pahoinpitelemä (huuto, aresti) tai laiminlyömä (vähättely, pilkkaaminen, mykkäkoulu, laiminlyönti, alistaminen, välinpitämättömyys), kauniimmin sanottuna kaltoin kohtelema! Esimerkiksi huutaminen vahingoittaa lapsen (aivan kuten lemmikkikoiran) minäkuvaa. Se saa heidät tuntemaan kyvyttömyyttä ja uskomaan, että he ovat arvottomia ja hyödyttömiä - ottamaan nöyrästi iskut vastaan kuvitellen ne rakkauden teoiksi. Suomalaisista lapsista siis yli puolet, eli ainakin JOKA TOINEN on ruumiillisen tai henkisen väkivallan uhri! Eli juuri kuten EU:n perusoikeustutkimus osoittaa - puolet suomalaisista aikuisista elää alituisen väkivallan varjossa.

Sanat "nainen" ja "eläin" samassa lauseessa tekevät sinusta sovinistin eli kuinka Suomessa sensuroidaan

Toimittajat metelöivät vihapostista ja vaativat poliisitutkintaa, mutta samaan aikaan he itse sensuroivat asiallisen mielipidekirjoituksen, jossa toimittajan nimi mainitaan!
George Orwell ennusti: The further a society drifts from the truth, the more it will hate those that speak it. 

Todellisuus, jota Iltalehden toimittaja Anni Saasatamoinen ei käsitä, muuttuu Annin ja hänen feministi ystäviensä sekä useiden hänen työtoveriensa aivoissa valheelliseksi vihapuheeksi. Anni värväsi Alma-Median lehtitalon toimittajakollegansa sensuroimaan Uuden Suomen päätoimittajan Markku Huuskon tuella kirjoittajan Uuden Suomen Puheenvuoro-blogin artikkelin "Naiset itse aiheuttavat heihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan" väittäen ystävineen blogiani kielletään asiattomaksi ja sisällöltään sovinistiseksi. Ja lopuksi Annin esimies, Iltalehden uutispäätoimittaja Tuukka Matilainen siunasi lopuksi alaisensa toimittajaetiikan vastaisen käytöksen. Selonteko siitä, kuinka kaikki oikein tapahtui käytännössä  löytyy ErikoisSivuilta (sivun oikea ylälaita): Uusi Suomi II https://massapsykologia.blogspot.com/p/case-uusi-suomi-ii.html

Naiset itse aiheuttavat heihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan

Tämä kuvan alla olevan linkin takaa löytyvä blogi-kirjoitus poistettiin illalla 16.4 Uuden Suomen Puheenvuoro-blogista asiattoman sisällön vuoksi, sen jälkeen kun Iltalehden toimittaja Anni Saaastamoinen oli fasisti-feministi-toimittajakavereineen painostaneet Uuden Suomen ylläpitoa poistamaan artikkelin! (Punaiset tekstit ovat poiston jälkeen tekemiäni korjauksia, joita ylläpito ei asiattomina myöskään hyväksynyt !) Sensuroinnin siunasivat Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko ja Iltalehden uutispäätoimittaja Tuukka Matilainen

Nazien lailla käyttäytyvä kolmikko: Saastamoinen, Huusko ja Matilainen

Selonteko siitä, kuinka kaikki natsismi ilmenee nyky Suomessa  löytyy ErikoisSivuilta (sivun oikea ylälaita): Uusi Suomi I https://massapsykologia.blogspot.com/p/case-uusim-suomi.html

Väkivallan syystä vaietaan kaikin mahdollisin keinoin

Oli vaikea kuvitella etukäteen, mihin eräät ihmiset olivat valmiit lyhytnäköisyydessään ryhtymään, puolustaakseen ajattelukyvyttömyyttään tai sitten täydellistä tyhmyyttään. Kun Wilhelm Reich oli työssään jo 1920-luvulla havainnut väkivallan sikiävän yksilön tukahdetusta orgastisesta kaipuusta, niin siveellisyyttään varjelevan yhteisön valtaapitävät tietysti halusivat piilottaa tuon heidän valta-asemaansa uhkaavat tiedon tuomalla esiin Reichin muun toiminnan, ikään kuin tuo muu arveluttavalle vaikuttava toiminta, esimerkiksi orgonomia, mitätöisi väkivallan alkuperän aiheuttajan. Reichiä nollaavat unohtavat mielellään myös sen, että Reich jo 1933 juuri ennen natsien valtaannousua (alkuteos Massenpsychologie des Faschismus, 1933) ennusti fasismin nousun ja näki sen tulevan tuhon, sekä eritteli todella yksityiskohtaisesti ne syyt, jotka olivat edellytys fasismille - itse asiassa kaikelle väkivallalle. Näitä väkivallan syitä ei Reichin deletoimisen vuoksi vielä tänä päivänäkään nähdä asiantuntijapiirien norsunluutorneista, silloin kun päivitellään silmät soikeina esimerkiksi vaikkapa uusfasismin kannatuksen nousua tai naisiin kohdistunutta seksuaalista häirintää.

Kuvaavana esimerkkinä Terveystalon asiantuntija Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Pekka Roponen kirjoittikin 6.4.2018 Uuden Suomen Massapsykologia-blogin kommentissaan Reichistä halveksivasti:

Wilhelm Reichia ei psykiatriassa oteta oikein vakavasti. Reich markkinoi uskomushoitoja, menetti lääkärinoikeutensa ja kuoli vankilassa. Eiköhän näitä asioita pidä tutia tieteellisillä metodeilla, ei luulojen ja uskomusten perusteella. Reichin juttuja ei oteta nykyään vakavasti, ja yleisesti häntä pidetään puoskarina ja huijarina, mistä syystä hän joutui vankilaan. Luultavasti hän oli itse psykoottinen, näki mm. lentäviä lautasia. Darwin oli tiedemies, Reich luultavasti mielisairas huijari ja puoskari. Se pieni ero.

Ei ihme, että keskustelu Suomi24.fi sivuilla Roposen potilaana ollut nimimerkki ”ilman Roposta terve” kirjoittikin 25.11.2013:

En suosittele Pekka Roposta missään tilanteessa. Valitkaa kuka tahansa muu kuin Roponen. Ylitöykeä, epäammattilainen ja voisin jatkaa listaa loputtomiin. Hyviä psykiatreja löytyy enemmän, mutta valitettavasti näille hyville on hankalaa saada aikaa. Yksi Hyvä esimerkiksi Huhtaluoma. Roposelle ei enää ikinä, teki oloni entistä kurjemmaksi ja määrää lääkkeitä, joiden osakesalkut omistaa.

Jos henkilön koko tieteellisten löydösten kirjoa tarkastellaan, niin Charles Darwinista, joka oli Pekka Roposen mielestä oikea aito tiedemies, jäisi suuhun vielä huomattavasti kitkerämpi maku kuin Wilhelm Reichistä. Sillä jos Darwinin teoria lajien synnystä on oikea, niin miksi hänen muut teoriansa, jotka on johdettu loogisesti evoluutioteoriasta, sitten ovat vääriä? Ei kai teorioiden kehittäminen ole arpapeliä? Darwinhan jakoi ihmiset ylempiin ja alempiin rotuihin ja samaisti ”alemmat rodut” kehittyneisiin apinalajeihin. Monien muiden aikalaisten tapaan hän piti valkoihoisia kaikkein kehittyneimpänä ihmisrotuna. Darwin puhui Euroopan kansoista ”sivistyskansoina” ja uskoi ”sivistyneiden rotujen tuhoavan ja korvaavan lähes varmasti kaikkialta maailmasta villirodut”. Ja vaikka tämän evoluutioteorian isän mukaan mieleltään ja ruumiltaan sairaat yksilöt rappeuttavat ihmislajia, niin hän ei tieteellisesti perustellut missään vaiheessa, miksi ”heikompien” ei pitäisi antaa kuolla pois. Päinvastoin, Darwinin esitti täysin teoriansa vastaisesti, että sympatian tunteminen ja toisista huolehtiminen ovat luonnon jaloimpia piirteitä, joiden rikkominen aiheuttaisi syvemmän rappeutumisen – ikään kuin evoluutio olisi mieleltään jalo. Ei olekaan mikään ihme, että tiukasti Darwinin teoriasta kiinni pitäneet kehittivät eugeniikan (ajatuksen rotuhygieniasta), jolla tarkoitetaan ihmisten tai eläinten valikoivaa jalostamista rodun parantamiseksi sukupolvien myötä, sekä sosiaalidarvinismin, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu myös eräänlaiseen luonnonvalintaan. Näiden teorioiden darwiaanista tieteellistä voimaa kuvaa erinomaisesti se, että esimerkiksi sellaisessa sivistysvaltiossa kuin Suomessa 1930-luvulla omaksutusta pakkosterilointilainsäädännöstä luovuttiin vasta 1970-luvulla.

Kirjassaan ”The Descent of Man” Darwin kirjoittaa, että ”mies on rohkeampi, taistelunhaluisempi ja energisempi kuin nainen, ja miehellä on enemmän luovaa nerokkuutta”. Darwin uskoi miesten olevan naisia parempia kaikilla elämän osa-alueilla: syvällisessä ajattelussa, päättelyssä ja mielikuvituksen käytössä sekä myös aistien ja käsien taitoja vaativissa tehtävissä. Darwinin mukaan voidaan myös päätellä, että ”jos miehet kykenevät tiettyyn ylemmyyteen monilla aloilla, miehen keskimääräiset henkiset kyvyt ovat naista suuremmat”. Darwin ajatteli, että naisten kilpailu älykkäimmistä miehistä oli saanut miehen älykkyyden kehittymään seksuaalivalinnan kautta ”ylivertaiseksi” naiseen nähden.

Niinpä nuo suoraan evoluutioteoriasta seuraavat Darwinin ajatukset voivat keskuudessamme vallan hyvin tänäkin päivänä. Niistä ei kyllä uskalleta julkisesti ääneen puhua, eivätkä miehet tuo niitä neuvottelupöytään keskustellessaan esimerkiksi naisten ja miesten samapalkkaisuudesta. Mutta aivan samoin kuin luomisteoria, ne ovat synnyttäneet juuri ne läpimädät asenteet, joiden ansiosta nainen on miehen orja, käytännöllinen kotitalous- ja synnytyskone, seksuaalisen hyväksikäytön uhri, jonka pitäisi mukisematta tyytyä osaansa. Jos evoluutioteoria on totta, niin naisilla ei ole mitään syytä valittaa, itsehän he ovat ”älykkään” seksuaalivalinnan kautta olleet niin ”typeriä”, että ovat itse ”kehittäneet” heitä alistavan herransa, luomakunnan kruunun.

Ja jos tämä pitää paikkansa, niin silloin myös teoriat rotuhygieniasta ja yhteiskunnallisesta evoluutiosta ovat myös ilman muuta totta. Ei kai ihminen kehittynyt siksi, että hän selättäisi evoluution? Ja naiset vielä valittavat, vaikka he itse ovat osansa valinneet ja antavat tukensa alistajilleen, kannattavat joko Charles Darwinia tai Kaikkivaltiasta Jahvea.

Ihminen onkin valmis hylkäämään ajattelukykynsä uskotellessaan itselleen, että se, mitä hän luulee, on totta. Ja etenkin silloin kun on ryhtynyt valtaapitävien juoksupojaksi ja perseennuolijaksi. Kuten myöhemmin yksityiskohtaisemin käsiteltävä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 7.9.2013 julkaistu Saska Saarikosken "Pedofilia haluttiin laillistaa" lyttää "vapaan seksin mukanaan tuomat sikailijamiehien" esikuvana toimineen, monet yhteiskunnalliset ongelmat muka osoittaneen Wilhelm Reichin toimet hölynpölyksi. Ja tietysti Saarikoski vaikenee siinä sivussa valikoidun täydellisesti koko ajan yhä laajemmassa mittakaavassa esiin tulevasta uskonnollisissa- ja perheyhteisöissä paljastuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Saarikoski mainitsee myös julkisuudessa paistatelleet pedofiilit mutta jättää kokonaan huomioimatta vallitsevan yleisen trendin: seksualiteetin ja tunne-elämän tukahduttamisen sekä seksin mekaanisen raaistumisen. Eikä hän myöskään voi ymmärtää, että vaikka Reich oli vapaan rakkauden apostoli, mutta vapaus, jota meidän aikamme seksuaalisesti toteuttaa, on kaikkea muuta kuin se, mitä Reich tarkoitti sukupuolisella vapaudella.

Uhrilampaat

Miksi minua ahdistellaan? Miksi minä olen seksuaalisen häirinnän kohde?

Yhtä lailla, kuin tarkkanenäinen koira osaa vastaantulevan ihmisen tuoksusta päätellä, millainen tämä on luonteeltaan, heilutanko ystävällisesti häntää vai murisenko vihaisesti, niin "tarkkasilmäinen" uhriaan etsivä hyväksikäyttäjä pystyy paikantamaan uhrinsa usein yhtä erehtymättömästi kuin lukki saaliinsa virittämästään verkosta. Vai kuvitteleeko joku, että keskuudessamme ei ole olemassa verikoiria, ihmisryhmää, joka ei vainuaisi haavoittuneita, verta? Tai että ihmisellä ei olisi intuitiivista, pitkälle tiedostamatonta kykyä hahmottaa ympäristöänsä? (Wikipedia: Intuitio on sanaton, ei-looginen ja tiedostamaton tapa ajatella. Arvioimme mitkä asiat ovat turvallisia tai vaarallisia, mitä kannattaa lähestyä, mitä pelätä, olkoon kyse sitten ihmisistä, eläimistä, ravinnosta tai elottomasta luonnosta. Intuitiivinen ajattelu jakaa asiat karkeasti "hyviin" ja "pahoihin". Intuitiivinen ajattelu on suoraan sidoksissa siihen, mitä kulloinkin näemme, kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme).

Seksuaalisen ahdistelun takana onkin eittämättä naaraita, aivan samoin kuin gnuantilooppi-laumassa, tarkkaileva, valpas vainuinen ahnas saalistaja, joka tilaisuuden tullen yksilön pienimmistäkin eleistä ja asennosta haistaa haavoittuneen, niin sanotun helpon nakin. Useimmat seksuaalisen ahdistelun tai hyväksikäytön uhreista eivät koskaan tule tajuamaankaan, miksi juuri he, eikä joku toinen, joutui elukan lailla käyttäytyvän uroksen kynsiin. He eivät ymmärrä, että nimenomaan hänen omat vanhempansa ja ympäröivä yhteiskunta, sen kulttuuri, kasvattivat hänet uhrilampaaksi.