torstai 10. tammikuuta 2019

Helsingin Sanomat julkaisi jälleen valeuutisen

Kaja Kunnas
Helsingin Sanomat kertoo 6.1.2019 Kaja Kunnaksen artikkelissa "Lapsia syötettiin väkisin ja lukittiin kellariin: Bloggaaja paljasti Latvian lastenkotien väkivallan ja käynnisti suuren muutoksen – Päästyäni lasten­kodista olin pitkään vihainen” 

Suomalaisissa lastenkodeissa on havaittu puutteita esimerkiksi lasten koulunkäynnistä huolehtimisessa ja liikkumisvapauden toteutumisessa, mutta väkivaltaa kurinpitokeinona ei yllätystarkastuksissa ole havaittu.

Toimittajakaan ei tiedä, että henkinen väkivalta, muun muassa nöyryyttäminen ja alistaminen, ovat myös väkivaltaa lasta kohtaan vaikka henkistä väkivaltaa ei mielletä varsinaiseksi väkivallaksi. Aina ei kuitenkaan tarvitse jäädä iholle väkivallasta kieliviä raipan juomuja, vaan väkivallan arvot voivat olla huomattavasti paljon vakavampia silloin, kun ne sijaitsevat lapsen aivoissa, hermosolujen synapseissa, sillä ne voivat aiheuttaa jopa pysyviä aivovaurioita. 
Kaja Kunnaksen olisi ehkä kannattanut odottaa ja lukea kaksi päivää myöhemmin Iltalehden (8.1.2019) julkaisema artikkeli "Kunnat tyrivät täysin pahamaineisten koulukotien valvonnan – nöyryyttämistä ja alistamista ei huomattu liian suuren työmäärän vuoksi" ennen kuin ryhtyy Suomea ylistämään (meillä kaikki on ilman muuta paremmin):

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää koulukoti Pohjolakotien useita käytäntöjä lainvastaisina. Hän kuvaa niitä epäasiallisiksi, nöyryyttäviksi ja alistaviksi.

Suomen Mielenterveysseura luettelee henkisen väkivallan piirteitä näin: 
  • Nöyryyttävä kohtelu, kuten
  • Syyttely
  • Arvostelu tai aliarvioiminen
  • Haukkuminen tai nimittely
  • Muuten loukkaaminen
  • Välinpitämätön kohtelu
  • Välinpitämättömyys väkivallan uhrin tunteita kohtaan.
  • Oikeuksiasi tasa-arvoiseen kohteluun ei kunnioiteta.
  • Hallintaan pyrkiminen, kuten
  • Uhkailu, kiristäminen tai pelottelu. Perheessä puoliso voi esimerkiksi kohdella lapsianne ilkeästi saadakseen sinut tekemään asiat niin kuin haluaa. Henkinen väkivalta perheessä aiheuttaa vahinkoa myös lapsille.
  • Tarkkailu ja toiminnan rajoittaminen. Perheessä sinun esimerkiksi odotetaan olevan "tilivelvollinen” kaikista menemisistäsi ja tekemisistäsi puolisollesi etkä saa itse päättää asioistasi.
  • Vaatimukset tai pakottaminen toimimaan kuten toinen haluaa esimerkiksi väkivallalla uhkaamalla.
  • Eristäminen, esimerkiksi ihmissuhteisiin vaikuttamalla tai niistä kieltämällä.
Usein henkinen väkivalta niin työpaikalla, koulussa kuin parisuhteessa ja lasta kohtaan on toistuvaa. Henkisen väkivallan tekijä ei välttämättä tunne syyllisyyttä toiminnastaan tai ota huomioon muiden ihmisten mielipiteitä ja tunteita.Henkisen väkivallan tekijä voi käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan miellyttävästi jolloin muiden on vaikea uskoa uhrin kertomusta todeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti