keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Linssiluteet


Tännekö se kadottamani itsetunto on piiloutunut?
Mistä muusta kuin ulkoisesta habituksesta, kuten kasvojen ilmeistä, uurteista ja juonteista sekä esimerkiksi ryhdistä ja vaatetuksesta, voi tunnistaa vanhempiensa pahoinpitelemän yksilön? Monethan esimerkiksi peittävät pahanolonsa sivullisilta (tai höynäytettävältä saaliilta) teennäisyyden, esimerkiksi tekohymyn tai teeskennellyn ystävyyden sekä virallisuuden ja yhteiskunnallisen aseman taakse. Juuri kenelläkään ei ole ihollaan aikoinaan lapsuudessa tapahtuneesta pahoinpitelystä kertovia arpia. Nuo arvet ovat näkymättömiä. Ne löytyvät aivan muualta, kuten aivojen hermosolujen välisistä liitosspinnoista.
Helpoin tapa tunnistaa vanhempien pahoinpitelyn kohteeksi lapsena joutunut yksilö, on se, mitä hän ajattelee, mikä hänen arvomaailmansa on, miten hän käyttäytyy. Poikkeuksetta, se jota on varhaislapsuudessa pahoinpidelty rankaisemalla, vartuttuaan aikuiseksi vaati ongelmien ratkaisuksi aina rankaisua. Hän tahtoo hallita ja valvoa muita. Hänestä tulee vähintään sadistisesti käyttäytyvä ”pikkunilkki”, ellei enemmän. Se., jota on lapsena kohdeltu kaltoin, kohtelee vartuttuaan pääsääntöisesti muitakin kaltoin ja se joka on kokenut varhaislapsuudessa yksinäisyyttä ja läheisyyden puutetta, kasvaa aikuisena ahneeksi ja/tai kateelliseksi. Ja se lapsi, jota on hakattu, kasvaa alistuvaksi, araksi ja syrjään vetäytyväksi - uhriksi Ne taas jotka ovat lapsuudessa joutuneet ”henkisen” pedofiilin uhreiksi tulevat vartuttuaan itsekin saalistamaan uhreja - elleivät sitten joudu itse uhriksi.

Syy henkisiin ongelmiin on lähes aina varhaislapsuudessa tapahtuneessa vanhempien lapseen kohdistamassa henkisessä tai ruumiillisessa pahoinpitelyssä. Ei koskaan vaihtamattomissa vaipoissa, väärässä pilttisoseessa, kehdon yllä riippuvan helistimen hajoamisessa tai tutin putoamisessa, vaan fyysisen aistillisen nautinnon, läheisyyden, kosketuksen, leikin, hellyyden ja rakastavan huolenpidon puutteessa. Jotkut puolestaan kuvittelevat sinisilmäisesti, että syy olisi muka koulukiusaamisessa. Ai kiusaajat, joita on enemmistö, kasvavat lasten hyväksikäyttäjiksi, niinkö? Ja kiusatuista varttuu hyväksikäytettyjä, vai? Entä ne, jotka eivät kiusaamiseen puutu, ennen kuin viimeisessä raossa – jos sittenkään, esimerkiksi ummistamalla silmänsä. Juuri hehän mahdollistavat koko kiusaamisen. Mitä heistä kasvaa, poliitikoitako, byrokraatteja, vihervassareita vai kukkahattutätejä? Vaaliuurnille kiltisti tallustelevaa vaalikarjaa?
Presidentti Niinistö mainostaa itseään arvojohtajana. Hän ei ole ainakaan kirjoittajan johtaja. Eikä kirjoittaja jaa Niinistön arvoja. Kirjoittaja ei seuraa ainoatakaan ahneuteen nojaavaa kusipäätä, rangaistuksilla pelottelijaa, muiden kontrolloijaa, naisten kiusaajaa tai poikansa tappajaa. Sauli on vain vanhempiensa pahoinpitelemä lapsi-raukka, joka lapsellisilla mielipiteillään viestittää, että rankaisu ja kontrolli ovat viimekädessä oikea ratkaisu, koska häntäkin rangaistiin jo lapsena. Sauli väittää turvapaikanhakijoiden tuoneenSuomeen pahaa, mutta hän ei näe omassa maassa vallitsevaa pahuutta, koska hän itsekin on tuon pahuuden uhri. Niinistö ei kykenen ottamaan malkaa pois edes omasta silmästään. Aivan samoin muun muassa lapsuudessa kadottamansa rakkauden sijaan hillotolpan lämpöön muita pomottamaan hakeutuneet Paavo Väyrynen, Timo Soini, Päivi Räsänen ja Antti Rinne ovat varhaislapsuudessa joutuneet vanhempiensa pahoinpitelemäksi. Kuten myös lukemattomat muut silmäätekevät, sillä juuri joka ainoa kohti julkisuutta ryömivä ja huomiosta hyväksyntää hakeva ”linssilude”, on pahoinpitelyn kätilöimä henkinen keskonen. Noiden toisia määräilevien ja voittamisen pakon ajamien ”linssiluteiden” pitäisikin ensin määräillä itseään ja voittaa itsensä!
Nyt poliitikot ovat median ja suuren yleisön tuella päättäneet torjua ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemät seksuaalirikokset! Lääkkeiksi seksuaalirikoksien poistamiseksi esitettiin: 1. Hallituksen esityksessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Tämän lisäksi rikoslakiin lisättäisiin törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös, jonka maksimirangaistus olisi 12 vuotta 
2. Uudella poliisin henkilötietolailla parannettaisiin poliisin mahdollisuuksia käyttää tehtävissään saatuja henkilötietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. 
3. Uuden kansalaisuuslain nojalla vakaviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen voisi menettää Suomen kansalaisuutensa.

Eli lääkkeeksi tarjotaan rangaistusten kiristystä ja kontrollin tehostamista, eli kyttäysmentaliteetin kasvattamista. Poliitikko-ressukat eivät tiedä, että

väkivalta, seksuaalirikoksissa ja rikoksissa, joissa itse teon seuraamusten harkinta jää varsin vähälle, kuten ryhmäpaineen alaisena tehdyt rikokset tai päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt sekä intohimorikokset pelotepreventio (pelotteella ehkäisy) ei näyttäisi toimivan (MacDonald, n.d.; Reynold, 1988; Lappi-seppälä, 2006). Lisäksi itse rangaistuksen pituudella ei juuri näytä olevan mitään. pelotevaikutusta. Saara Huhtasaari (MSc in Criminology and Criminal Psychology, University of Portsmouth)

Vaikuttaakin epäilyttävästi sille, että kansan ”syvät” rivit päättivät edustajiensa poliitikoiden toimesta rangaista hyväksikäyttäjiä vankiloiden, varsinkin seksuaalirikollisiin kohdistuvalla vakiintuneella tavalla: toisten vankien suorittamilla toistuvilla pahoinpitelyillä. Näin ei tarvitsisi omia käsiä liata kirjaimellisesti.
Sen sijaan kotoperäiseen seksuaalirikollisuuden torjuntaan, joka muodostaa valtaosan genrestä, ei käytännössä kiinnitetty lainkaan huomiota, jos mukaan ei lasketa myös suomalaista syntyperää olevien "raiskareiden" rangaistusten kiristämistä.
Luuleeko joku, että toimilla torjutaan seksuaalirikollisuutta? NO WAY! Toimenpiteethän kohdistuvat seurauksiin, tapahtumien jälkipuintiin, ei niihin syihin, miksi ne tapahtuvat. Aivan kuin pohdittaisiin miten lapsen palohaavaa voisi lääkitä, kun lapsukainen on painanut kätensä tulikuumalle, punahehkuiselle hellalle, eikä kukaan panisi tikkuakaan ristiin sammuttaakseen hellan, korkeintaan uhkailisi hellaa: varo vaan. Korkeintaan lapsukaisen ja hellan väliin pykättäisiin pelikorteista hutera este – pölkkypäät! Ai niin, mitään tutkintaa ei tarvitakaan - juurihan iso joukko sinisilmäisiä kansalaisia väitti, että seksuaalinen hyväksikäyttö johtuu kunnioituksen puutteesta (esimerkiksi Iltalehden toimittaja Anni Saastamoinen IL 22.3.2018 Näkökulma artikkeliin liittyen sähköpostissaan kirjoittajalle 7.4 "kuten tuossa kirjoituksessani rivien välissä ehdottelin, olisi jokaiseen ihmiseen kunnioittavasti suhtautuminen tärkeässä asemassa tässä. Jokaisen ihmisen koskemattomuutta tulee kunnioittaa"  ja rikosseuraamuslaitoksen psykologi Nina Nurminen, A-talk 13.12.2018)! Samalla puupäiden päättelytaidolla kunnioitusta siis pitäisi olla enemmän ja nettikäyttöä vähemmän, kuten Oulun tapaus osoitti.
Kaikki huomio kiinnitettiinkin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemisiin, sillä nyt oli erinomaisen hyvä mahdollisuus televisiokameroiden pörrätessä ympärillä, tilkitä omaa hataraa itsetuntoa sekä kerätä irtopisteitä tulevia vaaleja varten. Pelkkä vaalikarjan hämäämiseksi pika pikaa pystytetty mediasirkus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti