Ja sitten vasta metakka
nousi kun poliisiasioista vastaavan sisäasiainministeriön kansainvälistenasioiden
yksikön päällikkö, Kalle Kekomäki, otti osaa Oulun tapahtumista syntyneeseen
keskusteluun pikaviestipalvelu Twitterissä:
Varovaisesti
uskaltaisin hatusta väittää, etteivät ulkomaalaiset raiskaajamme olleet
tullessaan raiskaajia.
Voimme myös mennä itseemme sen suhteen
mitä valuvikoja yhteiskunnassamme on, jotka ovat mahdollistaneet nämä
järkyttävät tapahtumat
Kirjoituksesta saa Iltalehden
mukaan helposti käsityksen, että suomalainen yhteiskunta on jotenkin
osasyyllinen epäiltyihin seksuaalirikoksiin. Ja niinhän siinä ilmiselvästi
sanotaan!
Lause kalahti sinne
missä älynvälähdykset olivatkin todennäköisimmin odotettavissa, poliitikkoihin ja
median edustajiin. Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen (ps.) kysyi
Kekomäeltä keskustelulangassa, mitä hän oikein tarkoittaa?
En pysty kyllä
käsittämään ajatuksen kulkuasi. Mielestäsi
suomalainen yhteiskunta tekee maahanmuuttajista raiskaajia? Tosiasioiden tunnustaminen
olisi viisauden alku mutta nähtävästi sitä ei ole hetkeen odotettavissa
sisäministeriössä.
Mutta eihän Kekomäki
niin sanonut! Äly loppuukin Mari Rantasen osalta ennen kuin sen on edes
kertaakaan kunnolla välähtänyt. Kaupunginvaltuutettuna voi näköjään toimia, vaikka älykkyysosamäärä ei ylittäisi henkilön omaa ruumiinlämpötilaa - edes kuolleena! Kekomäki vastasi näin: Tekee
ja mahdollistaa aivan eri asioita. Mm. pitkät
käsittelyajat, mahdollisuus lukuisiin uusintahakemuksiin ja palautusten jumitus
valuvikoja, jotka tarjonneet raiskauksiin syyllistyneille liikaa tilaisuuksia
syyllistyä näihin vastenmielisiin tekoihin
Nyt eväitä jaettaessa viisaudesta osattomaksi jäänyt Kekomäki
kylläkin paljastaa, että itsekin vintiltään pimeä Rantanen oli ehkä sittenkin
oikeassa: penaalin terävimmät kynät eivät ole sittenkään sisäministeriössä. Keskustelu
kuumeni nopeasti, Tampereen kaupunginvaltuutettu Veikko Vallin (ps.): Kekomäki. Tuo
mielipiteesi kertoo, että sinulla on valuvika korvien välissä,
Lahtelainen
eduskuntavaaliehdokas Maarit Tuomi (ps.): Juu. Meidän
vika. Ei ole todellista.
Helsingin Sanomien politiikan
toimituksen esimies Jussi Pullinen: Osaatko
selventää yhtään? Mihin viittaat näillä valuvioilla? Nyt ei aukea ainakaan
minulle.
Kekommäki vai Haapala - päivän pahviaivo? |
Ainakin vanhempiensa henkisesti pahoinpitelemä, toisen tahtoon mukautuvaksi ja tottelevaiseksi koulutettu, ex-tiedustelueversti ja Jyväskylän
yliopiston kyberturvallisuuden opettaja Martti J. Kari. Sama. Kysyin
twiitasiko hän ko. asian virkamiehenä? Onkohan ko. näkemys Sisäministeriön
kanta?
IS:n politiikan
erikoistoimittaja Timo Haapala: Päivän
pöljin, ja vielä virkamieheltä.
Helsingin Sanomien toimittaja Vili
Pesu vitsikkäänä: Onko
hattusi ollut siellä, minne aurinko ei paista? Pesu onkin ilmeisesti saanut auringonpistoksen, koska järki ei enää näköjään juokse. Pesun kannattaisikin miettiä, missä oma hattu oli silloin, kun auringon säteet viimeksi heijastuivat kallosta!
Ketomäki selvittää sanomisiaan
vielä kertaalleen langassa näin: Turvapaikkajärjestelmässä
monia valuvikoja, jotka suovat Suomeen tulijoille liikaa mahdollisuuksia toimia
rikollisesti. Enkä yritä ymmärtää tekijöitä tai halua vähätellä uhrien
kärsimyksiä. Järjestelmää tulee muuttaa. Miten järjestelmää sitten pitäisi
Ketomäen mielestä muuttaa, jää toistaiseksi hämärän peittoon.
Koko sanaharkka
juontuu siitä, että ei Kekomäki, eikä kukaan muukaan Twitterissä piipittävä käsitä, että
vika, eli syy ei todellakaan ole pelkästään seksuaalirikoksiin syyllistyneiden
turvapaikan hakijoiden tai jo oleskeluvan saaneiden maahanmuuttajien kohtelussa.
Vai ovatko esimerkiksi jo suosia sitten oleskeluvan saaneet muka
traumatisoituneet aiemmin hakemuksensa käsittelyaikana niin pahoin, että se
johtaa vuosia myöhemmin tyttölapsien raiskaamiseen? Toisaaltahan
kukkahattutädit ja vihervassarit ovat lähtökotaisesti sitä mieltä, että turvapaikanhakijoita
ei saa missään nimessä syyllistää heidän taustansa vuoksi – sehän olisi suorastaan
rasismia!
Mutta siinä Ketomäki
oli oikeassa, että suomalaisessa yhteiskunnassa on todellakin valuvika! Hän
epäili vikaa, mutta ei kyennyt näkemään sitä ja väitti löytäneensä sen
turvapaikanhakijoiden kohtelusta – väärin! Yhteiskuntamme valuvika on alitajuisesti
koko kansankunnan kuin luoti lävistävässä sairaalloisessa kristillisessä näkemyksessä. Tuon näkemyksen mukaan meidän ei
tarvitse ottaa itse vastuuta ikinä yhtään mistään, sillä me olemme pelastetut. Syntipukki on
ottanut kaikki meidän pahat tekomme hartioiltamme ja sovittanut ne. Me voimme
hakata ja pahoinpidellä lapsiamme ihan miten ja kuinka paljon meitä huvittaa: ”Joka
vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa
kurittaa.”
HENKINEN VÄKIVALTA ON KURITUSTA, SE EI MUUKSI MUUTU, VAIKKA KUINKA TOIVOISI!
Ja tuon yhteiskunnassa olevan valuvian vuoksi, seksuaalinälkäiset
saalistaja-ääliöt lyötävät maastamme vaivatta ravintoa, useimpien vanhempien jalostamasta lihakarjasta, hyväksyntää kaipaavien tyttölapsien muodostamasta lihajonosta, josta huonon tai olemattoman itsetunnon
omaava lapsi on näppärästi napattavissa - helppo saalis saalistavalle "elukalle". SUOMESSAHAN ON telkkarissakin pyörivän MAINOKSEN MUKAAN MAAILMAN PUHTAIN LIHA!
Huono itsetunto on poikkeuksetta seurausta yleisesti käytössä olevasta mitätöivästä kasvatuksesta. Vanhemmat käyttävät lastaan kohtaan vähättelevää, passiivis-aggressiivista kommunikaatiota, emotionaalista manipulaatiota, näkymätöntä hyväksikäyttöä sekä nöyryyttämistä ja alistamista. Tämä kaikki jättää pysyvän jäljen, pirstaloi lapsen itsetunnon. Ja kun samaan soppaan lisätään mausteeksi yhteiskunnan kristillinen viitekehys: kaksinaismoraali, valitut ja hylätyt, sukupuolisuudesta syyllistäminen, pelottelu, uhkailu, alistaminen, nöyryytys ja ulkokultaisuus sekä ‒ sairas palkinolla (taivaspaikka) lupailu ja rangaistuksella (helvetti) uhkailu, niin keitto kiehuu vääjäämättä aivan varmasti yli.
Huono itsetunto on poikkeuksetta seurausta yleisesti käytössä olevasta mitätöivästä kasvatuksesta. Vanhemmat käyttävät lastaan kohtaan vähättelevää, passiivis-aggressiivista kommunikaatiota, emotionaalista manipulaatiota, näkymätöntä hyväksikäyttöä sekä nöyryyttämistä ja alistamista. Tämä kaikki jättää pysyvän jäljen, pirstaloi lapsen itsetunnon. Ja kun samaan soppaan lisätään mausteeksi yhteiskunnan kristillinen viitekehys: kaksinaismoraali, valitut ja hylätyt, sukupuolisuudesta syyllistäminen, pelottelu, uhkailu, alistaminen, nöyryytys ja ulkokultaisuus sekä ‒ sairas palkinolla (taivaspaikka) lupailu ja rangaistuksella (helvetti) uhkailu, niin keitto kiehuu vääjäämättä aivan varmasti yli.
Murrosikää lähestyvä
lapsi etsiikin pirstoutuneelle itsetunnolleen paikkausainetta kehuista ja
imartelusta sekä lahjoista. Kun hänen omat vanhempansa eivät koskaan
osoittaneet hänelle läheisyyttä ja luottamusta, arvostaneet häntä omana
itsenään sellaisena kuin hän on, eivät edes milloinkaan sanoneet, että hän on
hyvä, ei lapselle jäänyt enää mitään omaa sisäistä vahvuutta, mihin nojata tai
mistä pitää kiinni, millä rakentaa elämänsä. Mutta murrosikään saavuttaessa
pitäisi kuitenkin kiinnittää huomio muihin itsenäisyyttä etsiviin nuoriin,
mahdollisesti jopa vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Ellei, kuten erilaisilla
hunaja-ansoilla kuorrutetussa "groomingissa", jopa turvalliseen isä-
tai "ystävä-hahmoon! Kun esimerkiksi nuoret tytöt huomaavat, että huomiota
on "lihamarkkinoilla" helppo saavuttaa fanittamiensa idolien
mukaisesti ulkoisilla tunnuksilla, "paljastavilla" vaatteilla,
antavilla tisseillä tai hyvällä perseellä ‒ haluttavalla ulkonäöllä, niin totta
kai, "edulliset" tarjoukset "lyödään" ilman muuta pöytään.
Kaikki on nyt yhden kortin varassa. Lapsen vanhemmat ovat ystävällisesti
kattaneet pöydän saalistajalle! Tervetuloa tänään, maistiaiset, tarjolla harvinaista herkkua, ilmaista valkoista "juottovasikkaa"!
vanhemmat kun eivät koskaan keskustele kanssani, he eivät edes huomaa olemassaoloani |
Uhrilla saattaa
olla puutteita lapsuudessa ja nuoruudessa perushoivassa ja rakkaudessa, minkä
vuoksi rajattoman käytöksen tai väärinkäyttävien henkilöiden tunnistaminen voi
olla hänelle erityisen vaikeaa. Jos kokee olevansa epäkelpo, huono tai
riittämätön, on nälkäisempi näiden tarpeiden täyttymiselle ulkopuolelta,
toisten ihmisten taholta. Uhrin nälkä
erilaisine tarpeineen luo tekijälle otollisemmat olosuhteet vallankäyttöön.
Uhrin heiveröinen minäkuva tai heikko itsetunto ovat altistavia tekijöitä,
kuten myös uhrin historiassa olevat aiemmat väkivallan kokemukset tai
rajattoman käyttäytymisen kohteeksi joutuminen. (tässä hyvä esimerkki "uhrin" lapsuudessa vaurioitetun huonon itsetunnon vaikutuksesta tapahtumiin)
Eli niin saalistaja kuin saalistettu (lapsen
ollessa kyseessä, tämän vanhemmat) molemmat, ovat yhtä syyllisiä traagisiin
tapahtumiin. Tätähän ei saisi muuten kirjoittaa sillä Uusi Suomi antoi Iltalehden tukemana kirjoittajalle jo aiemmin kirjoitukiellon kyseisen aiheen käsittelyn vuoksi (uhrin nälkä), koska Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko ja Iltalehden uutispäätoimittaja Tuukka Matilainen pitivät toimittaja Anni Saastamoisen harhauttamana väitteitäni valheellisena! Ja sekä Helsingin Sanomat, Ilta Sanomat ja Iltalehti ovat kaikki jo vuosia deletoineet lähettämäni aiheeseen liittyvän sähköpostin roskakoriin, koska se on ollut heidän mielestään julkaisukelvotonta roskaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti